Ura kriisissä

Minulla oli hyvä ura. Vahva osaaminen ja intohimo tehdä töitä, tehdä ne hyvin. Kehitin itseäni, opiskelin uuden tutkinnon. Tein töitä hiki hatussa. Uskoin työhöni, uskoin firmaan. Halusin että yhdessä menestytään ja tein sen eteen töitä.

Sitten. YT. Tarvitseeko muuta sanoa? Oikeastaan kohdallani tarina ei ole lainkaan noin yksinkertainen. Mutta palataan siihen ehkä myöhemmin.

Kertaheitolla urani joutui kriisiin. Työminästäni puhumattakaan.

Pitkään olen pohtinut tämän blogin aloittamista. Lopulta päätin lopettaa pohtimisen ja vain tehdä. Katsotaan mitä tulee, ei elämä ole niin vakavaa.

Ja paljastettakoon että pieni taikauskoinen minäni toivoo, että tämän blogin kanssa käy samoin kuin aikanaan kävi sinkkublogilleni: tuolloin meni kolme viikkoa ja tapasin elämäni miehen. Nyt olemme naimisissa ja meillä on pari aivan ihastuttavaa lapsosta. Että jos vaikka saisi saman toistettua. Yksi unelmatyö pikatoimituksella, kiitos!