Omana itsenään olemisesta
Ole oma itsesi huoletta – miksi se on niin tärkeää ja niin vaikeaa?
Kovin harvoin tämä toistettava matra viedään käytäntöön. Onnistutaan ehkä olemaan se oma itsensä, mutta samalla itseään saattaa hävetä, toivoo muuttavansa jotain. Nauraa vähemmän. Innostuu vähemmän. Innostuu enemmän kuin haluaisi.
Olen oppinut vasta viime vuosien aikana, mitä omana itseään oleminen oikeasti tarkoittaa. Se on ehkä jopa valjennut minulle kirkkaimmin vasta tänä talvena. Voin sanoa, että nuoruuden ujoudet ovat ehkä haihtuneet ja voin olla oma itseni. Kehtaan olla juuri niin kuin olen. Aina se ei ole kuitenkaan ollut helppoa tai mikään itsestäänselvyys. Olen aina ollut aika helposti innostuva, hölmöjäkin juttuja kertova kaveri, joka tuo persoonansa työpaikalle. Jostain syystä olen pitänyt sitä huonona asiana.
Nykyiseen työhöni tullessani ajattelin, että parempi yrittää ”downshiftata” itseään hieman, olla vähän vakavammin otettava.
Aika pian selkisi, että se on todella vaikeaa. Niinpä lopulta annoin kaiken maailman omien odotusteni romuttua, ja olen ollut enemmän oma itseni. Ehkä jopa vasta nyt kokonaan oma itseni. Ehkä oikeastaan koko ajan yhä enemmän oma itseni. Enemmän ehkä, mitä tiesikään olevani.
Ajatusmaailmani siitä on muuttunut. Minä kehtaan. Ja minä innostun. Sille en voi mitään, ja parempi etten voikaan. Koska minä olen minä.
Persoonalla on väliä, sillä se erottaa meidät toisistamme. Meillä voi olla sama koulutus, samantyyppinen koulutus ja mitä lie, mutta esimerkiksi työhaastattelutilanteessa persoona on se, joka merkitsee. Onneksi viime aikoina on alettu puhumaan myös erilaisista persoonallisuustyypeistä. Kaikki tyypit ja temperamentit eivät tule keskenään yhtä hyvin juttuun.
Mutta miksi himmailisin omaani? Kaikilla meillä on heikkoutemme. Niitä tai sitä, mitä joku muu ajattelee meistä, pitäisi pyrkiä ajattelemaan niin vähän kuin mahdollista.
Tärkeintä on, että saa toteuttaa itseään vapaasti ja antaa itsensä loistaa juuri niissä asioissa, missä on hyvä ja mitä haluaa tehdä. Ilman että miettii, että joku ei välttämättä tykkää.
Siksi aion mennä sauvakävelylle joku päivä Töölönlahdelle. Ihan vaan, koska se tekee hyvää toimistotyön runtelemalle yläruumiille ja koska minä kehtaan.
/M