En osta mitään paitsi 800 euron nojatuolin ja vaaterekin

Hirveän hyvin on lähtenyt käyntiin päätökseni olla ostamatta ennalta määrittelemättömään aikaan, mutta kuitenkin ainakin kuukausiin, mitään uutta itselleni.

Minulla on pahimman laadun järjestely- ja sisutusvimma. Meillä on vielä Ikeasta hankittuja, opiskeluaikaisia avohyllyjä, jotka saavat olohuoneen näyttämään kaikkea muuta kuin harmoniselta ja rauhalliselta lepopaikalta. Muutenkin on jotain Lack-pöytää ja lamppua, mistä toivoisi pääsevän eroon – tai minkä toivoo korvaavansa pian jollain paljon tyylikkäämmällä.

Pahinta kaikessa on nojatuolista unelmoiva mies, jonka nojatuolin ostamisesta unelmointi on niin harvinaislaatuista ja suloista, että olen alkanut katselemaan nojatuolia. Eikä mitään muuta nojatuolia kuin Furninovan Birminghamia, jossa voi löhötä kunnolla. 

Sisustushan on aivan eri budjetista kuin vaatetus ja kengät, eikö? Hyvää nojatuolia voisi ajatella sijoituksena (kuten hyvää villaneulettakin……). 

Jotta vanhoja vaatteita tulisi käytettyä myös ihan uudella tavalla, jotta pärjäsisin alkuperäisessä päätöksessäni, tarvitsisimme myös kätevän vaaterekin. 

Joten lilyläiset, hep – myykäähän minulle second handina! :) 

Kivaa keskiviikkoa!