Hurjan inspiroitunut, mutta mitä varten?

Aurinko paistaa. Asteita on ainakin kuusi. Istun Kallion lempparipaikassani, Sushi Forestissa, ja olen onnistunut nauttimaan sushia kohtuudella. Melkein ähky, mutta ei kuitenkaan.

Katselen Hämeentietä ja ohi kulkevia ihmisiä ikkunapaikaltani. Kuuntelen takana istuvia nuoria miehiä, jotka keskustelevat backend ja front koodauksesta ja työasioista, joiden aihe on minulle vieras. Keskustelusta paistaa innostuneisuus ja uudet tuulet työrintamalla. Yhdelle on tarjottu kesätyöpaikkaa IT-firmassa, ilman, että herra edes oli hakenut sinne töihin. Taivas on sininen ja ihmisillä ulkona on aurinkolasit. 

Ohi kiitävät ratikat ovat suhteellisen tyhjiä. Ihmisillä on niissä sisälläkin aurinkolasit. 

Aurinko on niin ihmeellinen. Tuntuu kuin olisi taas herännyt eloon! Aamulla nukuin kissan kanssa pitkään, ja aina kun avasin silmät, iloitsin verhojen läpi ja välistä kajastavaa auringonvaloa. Ou mai kaad, miten ihanaa! En viitsinyt herätä, ja torkuinkin vaikka kuinka pitkään.

Olo on niin inspiroitunut ja iloinen. Mutta mihin sitä purkaisin? Pyykkikone pyörittää pesutuvassa juuri pyykkejä, ainakin sen olen saanut aikaan. Mutta mitä muuta? Mitä tehdä, mitä uutta luoda? Olisipa hurjaa, jos löytyisi toinenkin innostunut naishenkilö, joka lähtisi mun kanssani suuntaamaan energiaa ja miettimään jotain jännää yrityskuviota tai muuta. Mihin tämän energian laittaisi?! Ja miksi sen pitäisi liittyä työhön? Voisiko olla jotain muuta, jonka avulla voisin saada aikaan ja muuttaa asioita?