Niin harvinaisen levollinen olotila

0F2C6DDE-2BB6-447B-B224-E0C86158CF79.jpeg

Tänä viikonloppuna ei ollut mitään sovittua ohjelmaa.

Työviikon päätin leffaan ystävän kanssa. Leffa alkoi jo klo 18, ja se oli Johnny English 3. Näin sain aivot heti narikkaan. Ostin eväiksi poppareita, limsaa ja karkkia, koska en osannut valita ja kunnonvälipala jäi väliin. Nauroin liian kovaa ja välillä liian pitkään (väsytti, kun viikon unet jääneet lyhyeksi). Nauroin vielä myöhemmin uudelleen omille ajatuksilleni.

Lauantai-aamuna heräsin kello 7, sillä unirytmini on vihdoin aikuismainen ja tiukassa. Kissan kanssa hengailimme hetken, ennen kuin nousin sängystä. Keitin kahvia ja söin Fazer Yosaa mansikoilla. 

Oloni oli virkeä ja valpas. Helsingin Sanomien välissä ollut Power-mainos ja sen himoittavat Dyson-varsi-imurit inspiroivat minua siivoamaan. Valitin kuitenkin ensin äidille Whatsappissa, kuinka siivoaminen on niin hirveää. Kello puoli 10 jo huristelin ympäri asuntoa. Siivosin myös kaapin, jossa imuri asuu, ja siirsin turhat tavarat ovelle odottamaan kellariin vientiä. Nyt imurikin mahtuu kaappiin sutjakasti.

Nautin sushilounaan miehen kanssa, ja kun hän lähti kaverinsa kanssa kahville, jäin vielä istumaan ja lukemaan Yhteishyvää. Tulin kotiin ja otin päiväunet. Luin Mia Kankimäen kirjaa ”Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin”. 

Iltapäivällä yllätin itseni totaalisesti ja lähdin Satsille liikkumaan – tulossa olisi jo kolmas viikon treeni. Tällaista putkea ei ole nähty viikkokausiin! Tein yksin pari 30 min virtuaalituntia. Kotiin tullessani tiedustelin mieheltä ja hänen ystävältään, maistuisiko Kotipizza. Tiesin saavani oikean vastauksen ja suuntasin hakemaan meille mättöä. Söin Special Operaa tyytyväisenä ja luin Anna-lehteä. Kissa tuli syliin loikoilemaan.

Äijät pelasivat Änäriä, ja minua väsytti jo puoli 10. Menin sänkyyn lukemaan, ja sitten tulikin uni.

Tänä sunnuntai-aamuna toistin aamun rituaalit (ilman siivousta). Heräsin aikaisin, luin lehden, söin puuroa ja join ihanaa tummapaahtoista kahvia. 

Taas todella yllätin itseni. Minut valtasi mieletön halu suunnata reippaalle aamukävelylle Töölönlahdelle. Niinpä menin. 

Ihmetellessäni syksyistä luontoa ja ihanan viileää ilmas sain inspiraation kokata kotona burgundinpataa. Kaupan kautta kotiin, lukemaan kirjaa, käymään läpi vähän vaatekaappia ja lopulta kokkaamaan. Kaksi tuntia porissut pata oli vähän mautonta, kunnes muistin, että lihaliemikuutio unohtui. Nopea pelastus ja liemestä löytyikin heti makua. Kaapissa oli pullo punaviiniä (en yleensä juo punkkua), joka sattui olemaan järkyttävän hyvää. Sitä lorahti burgundinpadan lisäksi oman nokan alle.

Nyt löysin itseni sohvalta ruokalevolta. Luin sitä ennen yhä tätä samaa kirjaa, himmeässä valaistuksessa, siistissä hiljaisessa kodissamme. Nukuin 25 minuuttia, ja olo on niin rentoutunut ja rauhallinen, että minun oli pakko kirjoittaa koko levollinen viikonloppu ylös ja kertoa siitä. 

Kello on 18.35. Vielä on aikaa jatkaa tätä täydellistä viikonloppua. 

 

<3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *