Meillä on ollut vähän tapana karata vappua. Siihen ehkä vaikuttaa se, että puolisoa ei vappu nykyisin enää oikein kiinnosta. Ja näköjään ei pahemmin minuakaan, kun en vastaan hangoittele. Jos on mahdollisuus lähteä vaikkapa luontoretkelle mieluummin, olen messissä!

Viime vuonna olimme Hotelli Nuuksiossa viettämässä rauhallista vapaapäivää luontoillen, syöden ja rauhoittuen. Se oli ihanaa, ja muistijälki siitä elää vahvana ja positiivisena vieläkin. 

Edellisvuonna olimme Långvikissä kylpylässä ja Favelassa syömässä. Sitä ennen kävimme vappubrunssilla ja palelimme kävelyllä Kaivopuistossa. 

Tänä vappuna haemme Brahenkentän Hillevin kahvilasta simaa (jos sitä vielä on), luemme kirjoja ja olemme vaan. Vappuun liittyy aina kiva, iloinen ja keväinen tunne, joka kyllä siivittää, vaikkei mitään suurempaa tekisikään. Minusta on myös kiva, ettei ole mitään paineita, että jotain isoa pitäisi tehdä. 

Ja on meillä kyllä yksi cava-pullo kaapissa. Katsotaan, miten sen käy.