Aamulla kello 9 heräsin. Ylös pääsin tunti siitä. Ulkona paistoi aurinko, ja taivas oli sininen. Ihanaa! Ajatuksissa oli: aamukahvia ja lenkille.

Keitin kahvia, etsiskelin Hesaria – ei näkynyt. Laitoin heti palautetta aiheesta. Aamiaisen jälkeen lähdin Töölönlahtea kiertämään. Lempparipaikkaani. Jälleen – se oli yhtä ihanaa.

Ajattelin lenkin aikana ystävääni, ja mietin pitäisikö pirauttaa kuulumisia ja randomilla kysyä, oliko tänäiselle suunnitelmia. Varmasti on jo, ajattelin, ja päätin ottaa yhteyttä lenkin jälkeen. Siitä noin 300 m päästä sain häneltä viestin! Ystäväni laittoi viestiä, että tulisimmeko heille illalla syömään. Olin kuitenkin varautunut tekemään burgundinpataa, jota emme olisi ehtineet myöhemmin tehdä, joten heitin vastakutsun saman tein ystävälle (meillä oli myös tähtitorttuja ja juustoja – joista yksi haisi ja maistui kyllä ihan mädälle valkosipulille YÖK. Tämän viimeisen jätin mainitsematta). 

Kotouduttuani lenkiltä herrakin oli heräillyt ja tankkasimme välipalaa. Lähdimme leffaan klo 14 katsomaan yhdellä otolla kuvattua Victoria-leffaa Orioniin. Ulko-ovella meitä tuli vastaan mies, joka pyrki sisään. Koska pihallamme on välillä ollut asiattomia henkilöitä, tiedustelimme nätisti, että kukahan hän on ennen kuin päästimme rappuun, heh. Hän oli tuomassa meille puuttuvaa Hesaria 😀 siinä sitten päätin käyttää koko kielellistä lahjakkuuttani ja tokaisin jotain että ”pakko vaan aina tarkistella kun täällä on liikkunut kaikenlaisia erikoisia (??) ihmisiä”. Eli toisin sanoen kuulosti siltä, että luin tämän miehen tuohon joukkoon… *facepalm* 

Leffa oli tosi hyvä ja jännittävä. Huh! Suosittelen! 

Samoin burgundinpata, jota nautimme iltasella porukalla linnanjuhlia tuijoitellen. Mukava ilta, ja mukava päivä. Tuntui pidemmältä vapaalta, kuin se oli. 

Nyt töllötämme vielä hetken Gilmoren tyttöjä ja sitten nukkumaan. Ja viikonloppua odottamaan 🙂