Pari viime viikkoa ovat kuluneet nopeasti. Töitä on riittänyt, ja iltaisin ei ole tullut käytyä kauheasti urheilemassakaan.

Tuntuu myös, että viikonloppu hujahti ihan laittoman nopeasti. Perjantaina töiden jälkeen menin kavereiden kanssa leffaan ja yksille. Soittelin sitten kotimatkalla A:lle, että missäs menet kavereiden (myös minun kavereitani) kanssa. Cafe Mascotissa, okei, tulen sinne. Sieltä matka jatkuikin Presaapariin, jonne kutsuin toisen kaverini kavereineen. Kunnon sosiaalisen päivän huipentuma! 

Lauantaiaamuna heräsinkin sitten hulluun päänsärkyyn, ja toivuttuani suuntasimme Kulmakuppila Ipin brunssille. Nam! Suosittelen 🙂  Iltapäivällä opiskelukaverin kanssa vielä raikkaalle lenkille Töölönlahden ympäri. Nähtiin kukkia, ja tietty piti heti keskeyttää lenkki ja muu ja alkaa kuvaamaan 😉 

Tänään taas sunnuntaitradition mukaisesti suuntasimme kävelylle meren rannalle ja Eiraan. Aurinko paistoi, ja voi että miten kaunista Eirassakin taas oli. Talot ovat kyllä superhienoja. Ja ihanan värisiä. Napsin sitten kuvia niin, että känny sammui jo kesken päivän. 

Kävimme viinilasillisilla ja leipäsillä Cafe Ursulassa ja valmistauduimme koitokseen: Hullut päivät. Sieltä tarttuikin mukaan pari kassia herralle. Itse ajattelin ostaa Lumenen kulmavahan, joka oli 3 e halvempi kuin normaalisti. Näköjään näin ajattelivat muutkin, sillä tuote oli loppu ;D

Aloitin myös maalaamaan makuuhuoneemme vaatekaappia (lastulevyhirvitys) valkoisella kuultomakalla. Voin kertoa, että ei mene hyvin. Teen töitä 

1) suunnittelematta

2) lukematta maalin käyttöohjeita

2) laiskasti: ei millään jaksa suojata lattiaa/muuta

4) hitaasti

5) huonosti.

Katsotaan mitä tulee. Veikkaan, että ei mitään kovin silmiä hipovaa. Kävin jo mielessäni fantasian, kun joudun kutsumaan ammattimiehen paikalle, joka kertoo minulle että ”olisit vaan heti ottanut ammattilaisen asialle”. Yritän keksiä tähän jotain nasevaa mielessäni. Tällaisia mä mietin 😀 

Alla olevan kuvan avulla voit myös itse miettiä, kuinka hyvä idea maalaaminen oli.

Toivottavasti kevätaurinko on armollinen läikikkäälle maalipinnalle. Koska mä en todellakaan tule olemaan… 😀