Pitää unelmoida ja ihailla. Ja sitten ihailla lisää.

Muutimme noin puolitoista vuotta sitten Kallioon Ullanlinnasta. Olemme viihtyneet Kalliossa todella hyvin. Ullanlinnaan verrattuna Kallio on kyllä niin paljon enemmän meidän paikkamme, luonteiden sekä tyylin puolesta. Sisällä kun asuu pieni hipsteri tai taiteilija. Tai sitten ei, oli miten oli.

Viime aikoina A:n mieleen on kuitenkin useasti tupsahdelleet vanhat puutalot. Erityisesti sellaiset, jotka ovat tunnin päästä Helsingistä. Länteen. Tammisaaressa, Raaseporissa, Mustiossa… tai Lohjalla vaikkapa. Tiedän. Tämä tulee kovin yllättäen.

Oikotie on ollut tutkailujen alla, ja haaveiltu on kotisohvalla. Ja mietitty samalla, että kuinkakohan nopeasti huoltomies tai porukat tulevat sitten auttamaan, kun vesiputki poksahtaa talvella 😀 Vai suostuvatko ne ollenkaan, pitääkö meidän pärjätä oikeasti omakotitalon kanssa??

Ei auttanut, kun lähteä selvittämään unelmien maastoja. Eräs sunnuntai – toisin sanoen seuraava päivä siitä, kun tulimme kolmen viikon Kreikan lomalta – lähdimme roadtripille A:n porukoiden kanssa ja suuntasimme Fiskarsiin sekä Mustioon. Heidät houkuteltiin mukaan tietenkin nähtävyyksien varjolla, mutta oli siinä oma lehmä ojassa noiden talohaaveidenkin suhteen 😉 

Länsi-Uudellamaalla oli niin kaunista. Ihanaa. Niin vehreää ja nättiä luontoa, puhdasta. Ja se on niin lähelläkin!

Ensimmäinen stoppimme oli kuitenkin Boknäsin ruukki. Oikeastaan sitä ei voi pysähdykseksi sanoa. Kiersimme autolla. Pysähdyimme kyllä risteyksiin.

Sitten jatkoimme Fiskarsiin. Oli jo suht myöhä, noin kello 17, mutta Fiskarissa oli mukavasti auki ravintolaa ja kahvilaa. Juuri sitä, mitä kaipasimmekin. 

Menimme syömään Ravintola Kuparipajaan, otimme alkuun salaatin ja pääruuaksi siikaa. Voin kertoa, että ruoka oli t-a-i-v-a-a-l-l-i-s-t-a. Harvoin, painotan harvoin, saa noin tuoreen ja aidon makuista ruokaa. Ruuassa oli kaikki kohdillaan. Se näytti ja maistui hyvältä. Aineksista pystyi melkein kuvittelemaan, että ne oli juuri kerätty tai poimittu. Herneet olivat kuin suoraan kasvimaalta, kanttarellit olivat maukkaita, jne. Voin suositella hyvin lämpimästi. Annos teki todella onnelliseksi! Nautimme pikaiset kahvit Laundryssä, joka oli mukavasti sisustettu kahvila. Sitten suuntasimme Mustioon tutkimaan Mustion linnaa.

Mustion linnasta on puhuttu viime aikoina paljon mediassa. Moni tietää, että linnan omistaja on kunnostanut sitä innolla. Myös linnan puutarha oli upeassa kunnossa. Kävelimme ja nautimme tunteesta: näin hienoa voi Suomessakin olla. Tuntui, kuin olisi lomamatkalla. Mustion linnaan voisi hyvin tulla viettämään kesälomaa tai pitkää viikonloppua. Ympäristössä oli helppo unohtaa kaikki muu, arki. Päätimme, että tänne tulemme ehkäpä syksyllä tai talvella. 

Ihan linnaa me emme tarvitsisi, mutta sellainen puutalo olisi kyllä ihan söpö. Mutta kyllähän Mustion linnakin ihan ok oli ;)

Haaveiluja kaikille! Kohti unelmia mars :)

<3 M