Veden puoleensavetävä voima
Maa, tuli, ilma, vesi, eetteri (space). Ayurvedan mukaan elämä, ja kaikki elävät olennot ovat kombinaatio näista viidestä voimasta. Esimerkiksi tuli vatsassamme hoitaa ruoansulatusta. Tämän vuoksi ei kannata kulauttaa litraa kylmää vettä kurkusta alas heti aterian jälkeen – se sammuttaa tulen.
Elementeistä minulle tärkein on vesi. Useasti olemme ystävien kanssa todettu, ettemme voi kuvitella asuvamme paikassa, jossa vesi ei ole läsnä. Lenkillä lähden automaattisesti kiertämään Hietaniemeä tai Kaivaria, jotta voin olla lähellä vettä. Parhaillaan odotan viikonloppua kun pääsen Hankoon veneelle asustelemaan. Kaksi päivää veden ympäröimänä Itämerenportilla, onko mitään parempaa. :) Ensi viikon aion viettää Saimaan järvimaisemissa mökillä. Eniten odotan heräämistä sängystä, kun ikkunoista avautuu järvimaisema. Järvimaisemissa suppailua ja laiturilla joogailua. Saunaa ja pulahtamista raikkaaseen veteen.
Etelä-Afrikassa rakastuin surffaamiseen. Surffaamen toimii minulle parempana läsnäoloharjoituksena kun jooga, sen takia ettet yksinkertaisesti voi ajatella muuta, kun selvitymisesi on kiinni aaltojen lukemisesta ja toimimesta niiden mukaan. Koen kirjaimellisesti olevani elossa, eläväni hetkessä. Kaikki muu unohtuu.
Vedessä on jotain niin rauhoittavaa, juurruttavaa, selkeyttävää. Vesi vetää minua puoleensa, ja ajatukset tunkkaantuu jos en pääse veden äärelle tarpeeksi usein.Vesi rauhoittaa mieleni. Selkeyttää ajatukseni. Valtameren äärellä ymmärrän kuinka pieni olen. Omat ongelmat tuntuvat pikkuruiselta, kun olen vaikkapa Kapkaupungin rannalla ja mietin kuinka sama vesi lyö rantaan ympäri maailman. En voi muuta kuin olla kiitollinen että saan kokea tämän elämän, asua tällä pallolla.
Järvi on yhtä rakas sekin. Äitini on kasvanut Saimaan rannalla, siispä itselleni tärkein järvi on aina ollut Puruvesi, kristallinkirkas järvi Punkaharjulla. Järvessä on yhtä lailla jotain niin puoleensa vetävää. Intiassa ollessani koin kirjaimellisesti vereni vetävän mökille, jonne sitten lähdin heti kotiin palattuani. Jokea tuijottaessa ymmärtää virtauksen luonteen. Kaikki virtaa. Helpointa on kun ei vastustele vaan antaa virran viedä. Käytännössä tämä tarkoittaa että ei rimpuile muutosta vastaan. Ei vakiinnu kaavoihin vaan liikkuu suuntaan joka on luonnollinen.
Tämä pohdinta juonsi juurensa siitä että pidän näillä näkymin joogaa elokuussa Löylyn terassilla. Miljöö on upea juuri veden läsnäolon takia. Haluan rakentaa tunnin veden ympärille, niin että jokainen voi kokea sen läsnäolon kehossaan.
Onko teillä yhtä läheinen suhde veden kanssa? Vai kuulostaako tämä hieman friikahtaneen puheelta? ;) Myönnetään, meidän perheessä veden fiilistely on aina ollut hieman keskimääräistä korkeampaa!
xx