Juuh elikkäs…

… sieltähän se napsahti. Parisuhde. Poikaystävä. Miten tässä nyt näin kävi? Toisaalta aika ihanaa, toisaalta aika pelottavaa.

Tilanne herättää muutamia ajatuksia ja ihmetyksiä:

• Mitä tapahtuu syksyllä? Haluanko etäsuhteen?
• Ristiriitaiset ja hämmentyneet fiilikset siitä, että ystäväni on tietysti juuri nyt eronnut pitkästä parisuhteestaan ja viettää samanlaista villiä sinkkuelämää kuin minä aikoinaan. Miinusta oman identiteetin kyseenalaistamisesta, plussaa siitä, että saan seurata vierestä (hyvinkin vierestä kuten viime baarireissulla) toisen seikkailuja.
• Miten ihmeessä selviän ensiviikonlopusta, kun tapaan poicciksen vanhemmat? Vanhemmat puhuvat melkein pelkästään ruotsia…