Kiltti mamma, heruisiko voileivästäsi pala juustoa? Nyt sitä juustoa tänne. WäääÄÄääääÄää anna muija nyt mulle nam sitä juustoaaaa!! Heh, ajattelin että hyvityksenä hiljaiselosta kelpaisi tällainen hieno kuvasarja Pötin ilmeistä. Mukavaa lauantai-iltaa, huomenna enemmän selittelyä talosta ja kiireestä (mikä ihana tekosyy).

Sukat jalassa ensimmäisen kerran kuukausiin. Koivu, jonka varistelemat keltaiset lehdet leijailevat hiljalleen maahan. Vielä puussa sinnittelevät kuivat lehdet suhisevat. Pölyyntynyt kynttilä, joka sytytetään ensimmäisen kerran illan tullen. Edellisten kaltainen selvä syksyn merkki on sellainen pieni alakulo, joka vuodenajan tuloon ja kesän päättymiseen ainakin minulla aina liittyy. Lueskelen parhaillaan Kjell Westön uutta romaania, jossa kevään ja […]

Ostin Dymo-laitteen. Siis sen, jolla saa tehtyä lapsuuden nimikylteistä muistoja tuovia tarroja. Lapasestahan se touhu heti lähti. Pöti-kissa ihmettelee yllä olevassa kuvassa, mikä on tuo kiipeilytelineen feng shuin rikkonut uusi objekti. Dymotin (Mestarin vastustuksesta huolimatta) myös kiitospullon, joka lähti hänen työkaverilleen. (Hmm, aiheutinkohan juuri vielä nykyistäkin isomman talkoolaisten tulvan…) Myös hankkimani talokansiot saivat asianmukaisen Dymo-käsittelyn. […]

Viikonloppuna saimme syysauringossa kylpevälle tontille reippaita apuvoimia erilaisissa kokoonpanoissa. Olen jo nyt todella otettu siitä, miten iso joukko on ilmoittanut innostaan tulla avuksi. (Hehheh, katsotaan sitten, miten nuo lupaukset realisoituvat, kun taivas tykittää loskaa, ja sormet ovat kohmeessa kissan takapuolelta tuoksahtavissa pari kertaa kastuneissa työhanskoissa.) Ystäväni Jepa taivutteli sunnuntaina kuparinvärisestä sidontalangasta sydämen, jonka sijoitimme anturamuotin […]

Siinä on työnaisen hanska (vielä ihan puhdas). Sain kulutettua tänään tontilla lähes kuusi tuntia. Kannoin muun muassa soraa, siivosin ja yritin raudoittaa anturoita. Tässä Mestari itte ja sen veli hommisa. Anturamuotit ja -raudoitukset odottavat tämän viikonlopun jälkeen betonia. Paalut lyötiin maahan keskiviikkona. Vähän taidettakin ehdin tehdä. Jjjuuu. Nyt lauantai-illan viettoon!

Toimintoja ei meillä suoriteta ilman valvontaa. Viikonloppuna yritin napata puhelimen muistiin kuvan Anna-lehdessä olleesta kivasta olohuoneasetelmasta. Ei meinannut onnistua kun Työnjohtaja Pönttinen änkesi kuviin. Tässä onnistunein, sinänsä söpö otos, jossa vahditaan tilannetta. (Äiti, neulotko mulle joululahjaksi tuollaisen viltin?) Samana päivänä kävin ostamassa kansiot (huomaa kivat värit) kaikelle taloprojektiin liittyvälle paperisotkulle. Joku järjestelmällisempi olisi voinut tehdä […]

Tänään pääsin taas ihmettelemään tonttia ja varsinkin sinne kaivettua talon mallista kuoppaa. Mielikuviani pienemmältä se näytti, mutta hienolta myös! Tietenkin unohdin kunnon kameran toiseen kaupunkiin, joten tässä puhelimella taltioituja tilanteita. Savikuoppaan oli laitettu sellainen eristekangas ja siihen päälle soraa. Kuvassa seison tulevan olohuoneen kohdalla. Mestarin kanssa olemme siitä onnettomassa tilanteessa, että oleilemme viikot eri paikkakunnalla […]

  Tässä ne nyt ovat: kökösti blogia varten kuvakäsitellyt pohjapiirrokset (sori, ei nuo tekstit oikein näy). Talosta tulee kaksikerroksinen kivitalo hulppealla takaterassilla – ei mikään talopaketti, vaan oikein Arkkitehdin Suunnittelema. Yllä näette talon alakerran. Sisäänkäynti taloon on tuolta oikeasta laidasta kadun puolelta. Sisäänkäynnin yhteydessä on tuollainen pieni terassinomainen tila (jääkiekkovarusteiden säilyttämistä varten, otaksun. Tervetuloa vaan […]

Kuvassa kissa ja anturaraudoituspaperi. Pötiä on jo ennen tätä talohanketta kutsuttu välillä työnjohtajaksi. Sen verran hän yleensä valvoo tilanteita ja haluaa osallistua. Olen haaveillut ostavani hänelle sellaisen pienen valkoisen kypärän. Nyt kun rakennuslupa on takataskussa ja valitusaikakin kohta ummessa, voidaan tontilla ruveta hommiin. Ainakin Mestarin mielenterveydelle tekee hyvää, hän kun on enempi semmoisia tekijämiehiä. Tontille […]

Nonni! Nyt se rakennuslupa sitten heltisi ja voimme iskeä pikapuoliin kuokan maahan. Onpas mahtavaa! Käytännön jutuista myöhemmin lisää. Blogissa on ollut hiljaista. Sille on taas oikein järjellisiä perusteita. Olen ollut kiireinen. Kävin viikolla Lappeenrannassa ja Mikkelissä. Pelasin ensimmäisen kerran elämässäni kyykkää (korkkareissa ja mekossa tietty). Join elämäni ekan kerran ministerin kanssa kaljaa. Yhdelle vitsilleni naurettiin. […]