7.8.2013 suviu

Porvoo, persut ja päreseinä

Kesäloma on enää muisto vain, mutta tässä vielä joitain blogin aihepiiriinkin etäisesti liittyviä otoksia. Kyselin täällä blogissakin, minne Suomessa kannattaa mennä. Raumalle en ikinä ehtinyt, mutta Porvoossa kävimme Mestarin kanssa. Hieno paikka! Miksei näitä kotimaisia kohteita hehkuteta enemmän? Tässä olisi persuille töitä. LOMARAHAT KOTIMAAHAN – ehkä tulevien eurovaalien teema?

Raatihuone on hieno. Olen opiskellut poliittista historiaa, joten senkin takia olin aika innoissani. Porvoon valtiopäivät, nääs.

Okei, pakollinen kukkakuva. Ovat nätei. Vanhan kaupungin puutalot, ihkuja.

Kuuluisat pikkuputiikit eivät ehkä ihan olleet meidän tulevan talon tyyliä, mutta kesämökille ehkä sitten joskus… Rompelaatikko kyllä sopisi hyvin meille. Mestari rehvi, että alemman kuvan sohvapöytä olisi täysin itte toteutettavissa, kuinkas muuten.

Mestari joutui hoitelemaan talohommia lomallakin. Tässä tutkaillaan LVI-suunnitelmaa hotellissa. (Juu, kaikki ne ihanat boutique-hotellit olivat täynnä tai liian kalliita. Vietimme yön kivasti millenniumilta kalskahtavassa Seurahovissa.) Mutta siis, joku ne putketkin on suunnitellut. Bideesuihku alakerran pikkuvessaan – uhka vai mahdollisuus? (Mahdollisuus, sanoisi perusnaisihminen eli persna(hka?). Uhka, sanoo LVI-suunnittelija.)

Kävimme syömässä hehkutetussa Bistro Sinnessä. Oli juur niin hienon näköistä ja hyvää ruokaa sekä viintä kuin odottaa sopi. Tykkään kyllä tuosta sisustustyylistä, mutta ehkä pienemmissä määrin esimerkiksi juuri pärekorien muodossa. Kukkapurkkilamputkin on hauskat. Ja pöydät..

Viimeiset lomapäivät vietimme söpöllä mökillä Uudessakaupungissa. Oli hianoo.

Uskollinen laituriradio ja Auran Aallot. Kuinka paljon asiaa Turun Palloseurasta yhdelle radiokanavalle mahtuu?

Mökissä oli hieno päreseinä! Ei hullumpi yksityiskohta vaikka terassille tai pukuhuoneeseen. Päreet on muatii.

Ilmat suosivat. Makasimme pihalla, kallioilla ja laiturilla ja kartoitimme asuntomessuilta kertynyttä esite- ja lehtipinoa. Pahasta venekuumeesta kärsivä Mestari halusi näyttää kalamieheltä eikä luopunut Jacques Cousteau -piposta aurinkotuolissakaan. Joudun varmaan tätä vauhtia myöntymään johonkin marine-vaikutteisiin esimerkiksi terassilla.

Toki kävimme myös merellä alumiiniprutkulla. Nappasin elämäni ensimmäisen hauen ja fileroinkin sen ihan itte!