Luottoliehuke kierrätyskeskuksesta

Kirppistelyä tai kierrätyskeskuksissa käyntejä ei enää lasketa pelkästään sellaisenaan ekoiluksi. On huomattu, että moni kantaa noihin paikkoihin tai niistä poispäin valtavat määrät tavaraa. Kuvitellaan, että ekologisuuden ehdot täyttyvät pelkästään kyseisten paikkojen imagolla. Ihan noin yksinkertaista ei tuo kierrättäminenkään kuitenkaan ole, ainakaan ekologisuuden näkökulmasta.

En todellakaan ole mikään asiantuntija tämän asian suhteen, mutta maalaisjärjelläkin jo ymmärtää, että turhan kaman ostaminen mistä paikasta hyvänsä ei ole pitkällä tähtäimellä hyvä juttu. Överishoppailuja tai valtavan tavaramäärän viemisiä, voi tuskin laskea ekologiseksi, vaikka keskiössä olisikin juuri kirppari/kierrätyskeskus.

Itsekin olen vielä noviisi, kun yritän opetella elämäntapaa, jossa laatu korvaa määrän. Kirpparit juuri luovat helposti harhan ekologisuudesta, sillä ethän osta sieltä mitään uutta. Valitettavasti sieltä lähtee liian helposti mukaan liikaakin tavaraa, kun hinnat ovat yleensä edullisia. Kaapit täyttyvät tavarasta, jota et ehkä oikeasti tarvitsekaan. Ostosten edullisuus saa meidät sekaisin ja tekemään huonoja valintoja. Normaalisti harkitsisimme enemmän tuotteen käyttökelpoisuutta, mutta kirpparilla meihin iskee helposti hällä väliä fiilis. Myönnän itsekin langenneeni useita kertoja tuohon kuoppaan.

Viimein olen havahtunut tässäkin ja kovasti olen yrittänyt siirtää harkinnan myös kierrätysostoksiin. Juuri viime viikolla vein kiltisti pöytään takaisin jo kädessä olleet tuotteet. Harkinnan jälkeen huomasin, ettei niille ollut oikeasti tarvetta. Tosi on, että hintavien tuotteiden kohdalla harkinta pelaa paremmin, kuin halpojen kohdalla.

Itselleni on kuitenkin tärkeää, että jos mahdollista, ostaisin tuotteeni second hand periaatteella. Olen vain yrittänyt siirtää tietyt kriteerit kaikkeen ostamiseen eli 1. Tarvitsenko todella tuotteen eli tarpeellisuus näkökulma. 2. Sopiiko se esim. olemassa oleviin vaatteisiin eli sopivuus/käytettävyys näkökulma. 3. Onko tuote hyvälaatuinen eli materiaali näkökulma. 4. Mitä tuote maksaa eli hinta näkökulma. Kaikki nämä eivät voi aina toteutua, kun miettii omaa budjettia ja arjen käyttövaatetta. Yritän kuitenkin pitää nämä mielessä ostoksia tehdessä. mielestäni olen jo menossa parempaan suuntaan ja ostokseni ovat harkitumpia ja sellaisia, että ne ovat tarpeen ja niitä tulee oikeasti käytettyä.

Kuvissa oleva mustavalkoinen liehuke jakku (anteeksi taas tuo sana, mutta en keksi parempaa…) on luottovaatteeni vuosien takaa. Löysin sen kierrätyskeskuksesta parilla eurolla. Se on h&m:n tuotantoa eli ei ehkä ekologisin valinta, mutta käyttö on kyllä korvannut tämän seikan moneen kertaan. Tämän liehukkeen voi vetäistä päälleen vaikka millaiseen asukokonaisuuteen. Siinä on myös vyö, joten sen saa sidottua/kurottua kiinni. Monta lähtöä ja asukriisiä on pelastettu tällä liehukkeella. Jostain syystä se on todella helppo ja monikäyttöinen vaate. Tässä asussa ainakin toteutuu monta näkökulmaa, koska niin liehuke, kengät kuin laukkukin ovat olleet kovassa käytössä, sopivat moniin asuihin, ovat hyvää ja kestävää materiaalia ja olivat hinnaltaa edullisia. Juuri tällaisia ostoksia tahdon tehdä tulevaisuudessakin ja välttyä turhan tavaran sudenkuopalta.

Hyvää viikonloppua kaikille ja mukavaa kirppistelyä, jos eksytte kyseisiin paikkoihin, mutta muistakaa maltti niissäkin ostoksissa! 

                     Liehukejakku: h&m (kierrätyksestä monta vuotta sitten)

                     Trikoomekko: edc (postimyynnin alennuksesta vuosia sitten)

                     Kengät: Denim Hilfiger (kierrätyskeskus toissa syksynä)

                     Laukku: Ivana Helsinki (Uffilta kesällä)