Ehkäpä ensi vuoden tammikuussa on lunta ja aurinkoisia päiviä. Pakkasta on sopivasti ja jaksan lenkkeillä monta kertaa viikossa. Joulukuu ei ole vienyt kaikkia mehuja, vaan tällä kertaa olen pirteänä aloittamassa uutta vuotta!

Ehkäpä ensi vuoden helmikuussa saisimme viettää perheen kanssa talviloman jossain lämpimässä meren rannalla. Ystävänpäivänä minut yllätetään ihanasti, eikä talvi tunnu laisinkaan pitkältä ja tuskaiselta.

Ehkäpä ensi vuoden maaliskuussa ei yllätäkkään kevätväsymys, vaan virtaa riittää hyvin kaikkeen, mihin pitääkin. 

Ehkäpä ensi vuoden huhtikuussa syntymäpäiväni aikaan kevät on jo tullut ja joku järjestää yllätysjuhlat minulle. 

Ehkäpä ensi vuoden toukokuussa valo ei sekoita unirytmiä ja kevät on jo tosi pitkällä. Matkakassa on kerätty ja pääsen toteuttamaan haaveeni Skotlannin matkasta.

Ehkäpä ensi vuoden kesäkuussa on kesäloma, jonka aikana paistaa aurinko ja on lämmintä. Osaan levätä ja touhuta oikeassa suhteessa. 

Ehkäpä ensi vuoden heinäkuussa on edelleen oikea kesä, josta nautin riparilla, festareilla ja mökillä. 

Ehkäpä ensi vuoden elokuussa on sellainen tunne, että on saanut nauttia kesästä ja on valmis uusiin kuvioihin, eikä enää haikaile mennyttä.

Ehkäpä ensi vuoden syyskuussa pihojen puut ovat täynnä omenoita ja pakkanen on täyttynyt marjoista. 

Ehkäpä ensi vuoden lokakuussa kalenteri täyttyy mukavasta ohjelmasta: teatteria, keikkoja, kyläilyä ja kahvihetkiä ystävien kanssa.

Ehkäpä ensi vuoden marraskuussa en tunne jäätävää kaamosväsymystä, vaan sytyttelen kynttilöitä pimeän keskelle ja kotoilen. Mieleni pysyy virkeänä mukavan tekemisen keskellä. 

Ehkäpä ensi vuoden joulukuussa saan kutsun pikkujouluihin, laulan jossain joulukonsertissa ja nautin joulunajan tunnelmasta kiireen ja sekasorron sijasta.

Tai sitten käy niin kuin aina ennenkin, mutta aina saa ja voi haaveilla!