Viiden minutin kuvat juhlalookista

 

Lauantaina vietettiin ystäväni häitä. Jo alkukesästä etsin kuumeisesti pitkää mekkoa, joka soveltuisi niin rippijuhliin, kuin häihinkin. Etsintä oli vaikea ja pitkä, koska olen siis hankalan mallinen ja lyhyt. Juhlamekot eivät tahdo istua sitten millään. Aiemmin olin siis löytänyt mustan lyhyen mekon, mutta sitä en tahtonut laittaa em. juhliin. Sovitin lähes kaikki kotikaupunkini mekot ja vielä päälle lähipaikkakuntien tarjonnan. Aina joku vaan tökki. Malli, kuosi, hinta jne… Kunnes iskin silmäni tähän vihreään kaunottareen. Ensi sovitus oli hieman pettymys. Mekko oli auttamatta suuri, eikä pienempää kokoa ollut tarjolla. Tuossa vaiheessa olin kuitenkin jo valmis extreme toimenpiteisiin ja tarkastelin mekkoa muokkauksen näkökulmasta. Ja voi kyllä! Mekko pystyisi muokkamaan suht pienin toimenpitein. Pituutta pois ja yläosan pienennystä. Päätin ottaa riskin ja ostaa mekon ja en ole kyllä katunut.

Mekossa ihaninta on tuo kuosi/väri ja hyvin laskeutuva kangas, joka ei mene ryppyyn. Mikä parasta se myös sopii vihreiden Minna Parikan Raquel kenkien kanssa. Siinä on juuri sitä samaa vihreän sävyä, kuin kengissäkin. Vihreä soveltuu muutenkin tällaiselle punahiuksiselle oikein hyvin, joten siltä osin ostos oli nappivalinta.

Ystäväni äiti on pukuompelija ja hän lyhensi mekon sopivaksi. Yläosaa ei ehditty korjailla ennen kesän juhlia, joten päädyin laittamaan mekon alle tuollaisen mustan pikkutopin. Ei ehkä ihanteellisin ja kaunein ratkaisu, mutta menihan tuo paremman puutteessa. Katsotaan ehtisikö yläosaa korjailla nyt, kun juhlat ovat ohi. Kyllä niitä juhlia aina tulee lisää, enkä todellakaan voi aina hankkia uutta mekkoa. Varsinkin kun ei niitä niin helposti minulle löydy.

Mekon eri vihreiden sävyjen lisäksi siinä on liilaa, joten voisin aivan hyvin kuvitella asustavani mekon myös liilalla laukulla ja kengillä, jolloin se sopisi talven juhliin. Senkin puolesta siis monikäyttöinen mekko ja siitähän minä tykkään!

Hiukset halusin yksinkertaiselle niskanutturalle ja meikkinä oli kullan ja ruskean sävyjä. Myös korut valikoituivat tällä kertaa keltakultaisiksi, kun se jotenkin sopii vihreän kanssa mielestäni hyvin. Yleensä pidän enemmän valkokultaa/hopeaa, mutta onneksi korurasiastani löytyy myös noita keltakulta koruja. 

Kuvat nyt on tällaisia pikaräpsyjä, sillä minulle tuli jokseenkin vauhdikas lähtö. Arvioin ajan jälleen kerran pieleen. Kaipa näistä nyt kuitenkin saa jonkinlaisen käsityksen kesän viimeisestä juhlalookista. Seuraavan kerran laitan sitten vaikka miehen asialle näissä kuvausasioissa, että saadaan kokonaisia kuvia.