Hiljaa virtaa Flow

Pressialueen ilmaisia Jameson-drinkkejä tarjonnut bussi, biljardipelin seuraaminen (jonka aikana viski oli ihan aiheesta vaihtunut vesilasiin), satunnaisen Kallio-baarin siniset WC:n valot, yöllinen kitara-/treenituokio (anteeksi naapurit), sunnuntai-illan raskas olo, jota hetkellisesti kevensi taivaalla keveästi lipuneet kuumailmapallot.

En nähnyt yhtään kokonaista keikkaa, kaadoin salaatinpohjalle piilotetut kastikkeet päälleni koko reiden mitalta enkä raaskinut ostaa yhdentoista euron samppanjalasillista. Olipahan viikonloppu, taas kerran.

Kunpa kesä kestäisi ikuisesti. Festarikauden päättymisestä olen kuitenkin kiitollinen. Säälin/ihailun/ihmettelynsekaisin katsein seurasin kaljanjuontia hiipuvassa sunnuntai-illan auringossa. Jätin väsyneen juhlaväen taakseni ja suuntasin kotiin hitain, mutta varmoin askelin.