vuosi 2018

Mennyt vuosi on tuntunut eräänlaiselta välivuodelta. On pitänyt pysähtyä miettimään mikä olisi seuraava järkevä askel. Vuosi on tuntunut yhtälailla puuduttavalta ja pitkältä, kun taas loppuvuosi meni niin ettei ole ehtinyt tajuamaan, että menemme taas valoa kohden.

 

TAMMIKUU

tammikuu.jpg

Tammikuussa ehdin vielä viettää muutaman päivän Tunturi-Lapissa perheen luona, jonne aina joulun tienoilla matkustan. Ja aivan kuten tänäkin vuonna, täällä on ainakin toistaiseksi aina ollut valkoinen joulu.  Kävin tuona vuonna paljon lumikenkäilemässä tämän luottokaverini Mihkan kanssa, joka on aina valmiina seikkailuun! Vain pari päivää tuon kuvan jälkeen sain heittää hyvästit valkealle, rauhalliselle maisemalle ja palata takaisin kaupungin vilinään sekä tulla tervehtimään ensimmäistä kertaa uutta fysiatriani.

 

HELMIKUU

helmikuu.jpg

Helmikuussa varasimme liput Linnea Olssonin keikalle Helsinkiin, joka kuitenkin viime hetkellä joutui peruuttamaan keikan. Olimme jo ehtineet kuitenkin varaamaan hotellin, joten menimme minilomalle pääkaupunkiin nauttimaan kulttuurista, hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta. Heti viikonlopun jälkeen ystäväni lähti saattamaan minua Valkeakoskelle, jossa vietin päivän leukanivelen tähystyksen vuoksi. Onneksi takana olivat olleet mukavat päivät, ei yksi toimenpide harmittanut ollenkaan.

MAALISKUU

maaliskuu.jpg

Maaliskuussa alkoi pohdinta oman kissan hankkimisesta. Olin siihen mennessä viettänyt todella paljon aikaa yksin kotona uupumuksen vuoksi. Sain myös samoihin aikoihin ystäväni kissan hoitoon, joka vain vahvisti päätöstäni että syksyllä voisin alkaa miettimään tulevan kämppikseni hankintaa. Aloin seuraamaan eläinsuojeluyhdistysten sivuja, sekä etsimään tietoa kissoista, niiden hoidosta ja tarvikkeista.

Uupumus saattoi keväällä jatkua jopa viikon yhteen putkeen, jolloin en juuri poistunut kotoa kuin kauppaan. Yhäkin tähän olotilaan on olemassa ainoana hetkellisenä helpotuksena viikottainen akupunktio. Näihin aikoihin tein myös päätöksen jättää kuntosalin pois, joka oli kovempi paikka mitä tajusinkaan. Ja odotan yhä sitä päivää, kun saisin palata sinne takaisin.

 

HUHTIKUU

huhtikuu.jpg

Löysin tämän lainauksen huhtikuussa ja se pitää paikkansa yhä. Olet itse itsellesi tärkein <3

 

TOUKOKUU

toukokuu.jpg

Ostin ensimmäisen runokirjani Katso pohjoista taivasta ja vietin hetken lueskellessani sitä varalapselleni. Alkoi olemaan lämpimiä päiviä, jolloin otin yleensä taidetarvikkeeni ja lähdin puistoon nauttimaan ihanasta säästä.

 

KESÄKUU

kesäkuu.jpg

Kesäkuussa vietin varmasti kesän onnellisimman päivän Ihaamaassa <3 Tallilta löytyi hevosten ja ponien lisäksi vuohia ja koiria, joten tuon päivä olisi saanut jatkua paljon pidempään. Kuvassa näkyy vain viikon ikäinen shettisvauva, joka oli kyllä niin suloinen ja veikeä tapaus. Tuota päivää muistelen kyllä lämmöllä vieläkin.

HEINÄKUU

heinäkuu.jpg

Heinäkuu puolestaan olikin sitten kesän surullisin kuukausi, joka sisälsi läheisen ihmisen hautajaiset ja rakkaan koiramme päästämisen ikuisille metsästysmaille  <3 Tämä kuukausi oli todella raskas. Kuitenkin se muistutti miten kaikesta huolimatta mikään ei muutu – perhe, ystävät tai arki vaikka tuntuu että samalla kaikki muuttuu.

 

ELOKUU

elokuu.jpg

Elokuussa aloitin intensiivijakson psykiatrisessa päiväsairaalassa loppuvuoteen saakka. Samalla hiukan jopa vahingossa löysimme Lunan kanssa toisemme. Kissaprinsessa voi huonosti perheessään ja kokeilujakson päätyttyä tämä viiksiniekka jäi pysyvästi asumaan nurkkiini. Elämästäni on tullut huomattavasti äänekkäämpää (”maukumaaaau”), vaativampaa (”mauu, ruokaa mulle heti nyt” ) ja karvaisempaa (tarrarullat best).

 

SYYSKUU

syyskuu.jpg

Arkeni päiväsairaalassa oli ajoittain liikaa keholleni, joka uupui yhä useammin ja aiheutti poissaoloja. Myös tällöin fysiatrini ehdotti minulle pysyvää eläkettä, koska tilassani ei ollut tapahtunut mitään merkittävää muutosta tammikuun käynnin jälkeen.  Lisää ajatuksista siitä täällä.

Kuva: Anni Vihervirta

 

LOKAKUU

lokakuu.jpg

Tuntuu että loka-marraskuu ovat sulautuneet yhteen, koska ne tuntuivat vain olevan selviytymistä intensiviijakson loppuun, vaikka keho oli yhä enemmän vain uupuneempi. Minulla oli mukanani päivittäin piirutuskirja, johon piirtelin tunteita ja ajatuksia. Yhtenä päivänä kuvasin turvattomuuden tunnettani tällä kuvalla, jossa ovat sisäinen karhunpentuni ja karhuemoni. Minulle oli luontevampaa kuvata näitä eläinhahmoissa, koska olin kuvataideterapiassakin kuvannut tunteitani hevosten, kettujen ja susien muodossa. Sisäiset lapsi ja äiti olivat minulle karhun muodossa ja niiden elekielessä helpompi käsitellä.

 

MARRASKUU

marraskuu.jpg

Olin marraskuussa taas viettänyt ennen tämän kuvan ottoa uupumuksen takia liian monta päivää neljän seinän sisällä. Otin siis piirustuskirjani ja suuntasin kahvilaan, ihmisten ilmoille. Vietin mukavat tunnin kuunnellen ihmisten keskusteluja, katsellen heidän menoaan. Piirrellen. Hengitellen.

 

JOULUKUU

joulukuu.jpg

Mihka aloittikin tämän vuoden, niin se myös päättää. Viimeksi kesällä olin käymässä kotona. Pääsin hyvin ennen varsinaisia jouluruuhkia pakoon kaupungin arkea. Hengähtämään ennen ensi vuotta.

 

– Mimmi

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *