Monesti hääpäiväksi valikoidaan jollain lailla tärkeä päivä. Päivä, jona ensikerran kohdattiin, kihlajaisten vuosipäivä, tai yksinkertaisesti päivämäärä, jonka muistaa helposti. 

Minulle yhden tietyn päivän päättäminen, ja lukkoon lyöminen oli ahdistavaa. Mitä jos juuri silloin sataa? Kutsuvierailla olisi tärkeämpiä menoja? Entä jos olisimmekin kaikki kipeinä juuri silloin? Körilästä huvitti, olihan huoleni aivan naurettavia. Tulevana hääpäivänämme saattaa päivästä huolimatta tapahtua mitä vaan, onhan se päivä missä muutkin. 

Todettuani itsekin huoleni hölmöiksi, aloimme miettiä mahdollisia päivämääriä, joista valita. Ensikohtaamis-päiväämme emme kumpikaan muista, eikä kihlajaispäivämme 14.4 ole tarpeeksi lämpimään vuodenaikaan. Näiden päivien lisäksi erityisen merkittäviä ovat vain lastemme syntymäpäivät, emmekä alkuun ajatelleet niiden käyvän.

Jätimme päivämääräpohdinnat hautumaan, ja katselimme mahdollisia juhlapaikkoja, sekä kirkkoja. Huomasin pian pyöritteleväni yhtä tiettyä päivämäärää mielessäni, sillä silloin tiesin varmuudella olevan jo hieman lämpimämpää, sekä pihamme syreenin kauniissa kukassa. Meillä oli myös ollut ajatuksena pilkkoa tuo kaunis syreenipuskamme koristeeksi hääpaikalle, ja tuolloin se olisi mahdollista. 

Mutta olisiko oman lapsen syntymäpäivä sopiva päivä hääpäiväksi? Miksi ei? Ensin mietin, tuntuisiko lapsesta siltä, että olemme varastaneet hänen syntymäpäivänsä  (tiedän, nauroin itsekin lopuksi), sitten tuli taas se sadekysymys, ja googlasin tuon päivän todennäköisyyksiä mahdollisesta sateesta  (nauroin taas). Kyseisenä päivänä olisi jo lämpimämpää, mutta tuskin liian kuuma, ja luonto kauneimmillaan juuri viherryttyään talven jäljiltä. Ihmisillä harvemmin on jo tuolloin lomasuunnitelmia, eikä virallinen hääsesonki olisi vielä alkanut. Siinä se sitten olikin. Päätös tehty, helpommin kuin kuvittelin.

27.5.2017, esikoisemme neljäs syntymäpäivä, meidän tuleva hääpäivämme. Toivon, että saamme juhlia aurinkoisissa ja lämpimissä merkeissä, eikä pieni onnea tuova tihkusadekaan haittaisi 😉 

-Trina