KUN ELÄMÄ VÄLISSÄ TUNTUU NIIN EPÄREILULTA

Pari päivää on taas mieli ollut todella maassa, tuntuu että on niin raskas hengittääki, rintaa ahdistaa ja paniikkia pukkaa. Onneks on lapset pitämässä minun ”kiireelliisenä” ja saan muuta ajateltavaa…..

Äidillä on tosi kovat syöpäkivut, ovat olleet jo pitkään. Äidin suun kautta lääkkeet vaihdettiin kipulaastariin josta ei ollutkaan mitää hyötyä. Yritti kyllä aivan täysillä ja liikaaki olla vahva ettei ole kipuja, mutta sehän purkaantui minuun ja hänen mieheen raivoamisella ja huutamisella. Tiesin että äidillä on kovat kivut ja tuntui tosi pahalta kun en voinut häntä auttaa 🙁

Pari päivää jaksoi äiti yrittää olla se vahva kunnes romahti eilen ja soitti itkien että haluaa pumpun parin päivän päästä että haluaa vielä kerran käydä mökillä mutkan edes pari yötä. Soitin kotisairaalaan ja ilmoitin että äiti haluaa ensi viikolla kipukumpun ja niiden mielestä oli oikea ratkaisu, olemme yrittäneet monta päivää että suostuisi siihen… Tänään sitten aamulla äiti soitti että menevät mökille vain yhdeksi yöksi ja tulevat käymään.. Sittenhän se taas vaihtui ettei pysty menemään mökille kipujen vuoksi ollenkaan mutta haluaa tulla tänään meille silti kun oli odottanut jo pari päivää että näkee meidät. Kipupumppu on varmasti pelastus ja äidin toivottavasti parempi olla!

Äiti toi lapsille joululahjat, jotka antoi heille jo tänään kun ei ole meidän kanssa viettämässä ensi joulua. Veera sai muuttuvan labyrintin ja 2 Alias peliä. Taika sai helmiradan. Molemmat lapset olivat niin riemuissaan ja äidillä tuli itku, hän toivoikin niin paljon että saa nähdä vielä lapsenlapsensa riemut.

Reilu kaksi tuntia olivat kylässä, äiti nukahteli aina välissä ja välissä jutteli minun kanssa ja katseli Taikan touhuamista, mulle vain riitti se että sain olla äidin vieressä kun hän lepäsi <3

Veera kokosi pappansa kanssa hänelle koulupöytää jonka toivat niiltä kun ei äiti ole tehnyt sillä pöydällä mitää enään pitkään aikaa kun ei ole jaksanut läppärillä olla talven jälkeen.

Onneksi ollaan nyt kesällä nähty paljon! Äiti halusi olla 3 viikkoa mökillä, asutaan matkanvarrella. Kävivät 1-2 kertaa viikossa meillä, joskus enemmänki, nautin joka hetkestä mitä saan olla äidin kanssa <3

Silti mietin, voiko tähään suruun tottua tai helpottaako tämä koskaan? Entä sitten kun äiti nukkuu pois paheneeko tämä? Miten sitä ihminen voi olla oikeesti vahva, tuntuu että muut ovat ja mä yritän tosissaan jaksaa ja tuntuu että romahdan minä hetkenä hyvänsä….

Onko sinulla ollut samanlainen tilanne että läheinen sairastaa syöpää? Miten selvisit arjessa? 

Hyvinvointi Ystävät ja perhe Terveys

KESÄLOMA – PITÄÄKÖ LAPSIPERHEESSÄ OLLA AINA PALJON TEKEMISTÄ JA REISSUJA?

Kesäloma loppuupi ja olen lukenut kuinka kivoja reissuja ovat vanhemmat suunnitelleet perheelleensä tai missä ovat käyneet. Meillä oli taas sellainen kesä kun ei reissata tai käydä missään paikkakunnan ulkopuolella. Tänä kesänä piti kyllä tehdä joku suuniteltu reissu mutta emme uskaltaneet alkaa varaamaan mistään mökkiä äitini takia, jos tuleeki silloin kunnossa romahdus ja ollaan mökillä tai meillä peruuntuu reissu. Ja se oli oikea ratkaisu <3 Silti haaveilen kuinka ihanaa olisi päästä mökille rentoutuu miehen ja lapsien kanssa, pääsis vähän irtautumaan tästä arjestakin. Mutta se jääkin haaveiluksi, ei anna kukkaro periksi eikä ole aikaakaan 🙁

Pitääkö siittä tuntea huonoa omaatuntoa?

Veera oli heti kun kesäloma alkoi niin ensin viikon mummon (biologisen isän) luona Kemissä ja sittä lähti sitten isoisovanhempien kanssa asuntovaunuilemaan leirintäalueelle Simojoen varrelle Hopeaperälle jossa mummolla ja papalla on kausipaikka, Veera viihtyi siellä 2 viikkoa ja tuli kotia paria päivää ennen kun minulla alkoi juhannuksena 4 viikon loma. Ja nyt loma loppuu minulla. Miehen kanssa oltiin 2 viikkoa samaan aikaa lomalla,ja nyt on mulla mennyt 2 viikkoa vaan kotona lapsien kanssa keskenään. Toiveissa olisi käydä ennen kuin isommalla alkaa koulu ja kun minulla on vapaata töissä niin Tallitontun kotieläinpihalla täällä Rovaniemellä.

Tuntuu vain että on ollut tylsä loma ja onkohan lapsillakin ollut, onneksi Veeralla on kerrottavaa koulussa että on käynyt mummoloissa….

Ei olla käyty yhdessä siis missään….

….Mutta olen kyllä viettänyt lapsien kanssa aikaa.

  • Olemme ulkoileet päivittäin leikkikentällä ja käyneet kävelylenkillä
  • Uimassa on tullut käytyä
  • Kotona leikitty ja isomman kanssa pelattu lautapelejä ja korttipelejä.
  • Nähty minun äitiäni paljon <3 (Lapset ovat saaneet nauttia mummon seurasta)
  • Veera on paljon käynyt kalassa mieheni kanssa.
  • Käyty shoppailemassa ja kirjastossa, haettu noutoruokaa ja syöty jätskiä.

Pitääkö sitä sitten kesälomalla olla paljon tekemistä ja suunnitella reissut? Mitä mieltä te olette voiko lasten kesäloman viettää myös kotona? 🙂

Ja mikä tärkeintä olen itseki saanut levätä lomani aikana, meillä ei ole tukiverkostoa niin vuorottelemme miehen kanssa hengähdystauot ja että saadaan molemmat viettää omaa-aikaa.

Yksin kaupassa käynti on mulle jo sitä omaa-aikaa kun saa aivan rauhassa miettiä mitä ostaa.

Olen käynyt luontopoluilla, lenkillä, mies on ottanut isompaa tyttöä kalaan/makkaranpaistoon/hillaan/luontopolulle niin olen saanut vaan olla kun pienempi nukkunut päiväunet. Nämä kaikki pienet vapaat on mulle isoja juttuja ja jaksan taas vähän paremmin. Ja tänäänkin sain nukkua taas pidempään! <3

Tänään menemme pienemmän tytön päikkäreiden jälkeen Angry Birds puistoon tyttöjen kesken, edes jotain vähän erillaista!  Annoimme isille tämän päivän vapaaksi ja lähti kalaan! 🙂

Perhe Mieli Vanhemmuus Ajattelin tänään