Niinhän sitä sanotaan, että makuja on monenlaisia. Muutaman päivän viiveellä makustellut seuraavaa blogikirjoitusta. Olen ex tempore flow -kirjoittaja, eli harkitusti mitä sylki suuhun tuo. (Ärsyttävä knoppitieto tähän väliin, että vaikka yleisesti mielletään ”ex temporen” tarkoittavan yllättävää ja hetken mielijohteesta tapahtuvaa toimintaa tai sanomista, niin oikeastihan se tarkoittaa asiaa, josta on helppo tehdä nopea harkittu johtopäätös ja toteutus.) […]

  Se on niin valaiseva hetki ymmärtää sanontojen merkityksen. Kuten olen aiemmin kertonut, niin heittelen arkielämässä kaikenlaisia kaskuja, mutta tuokin, että ”Oppia ikä kaikki” on vasta äskettäin avautunut minulle. Uskon jonkulaiseen ihmisen 7 vuoden kehityssykliin ja miten tieto ja taito ropisee vuosien ja kokemusten mittaan sitä mukaa, mitä olemme valmiit käsittelemään ja suostumme ottamaan vastaan. Itse […]

Tämä kirjoitus tulee todennäköisesti sisältämään enemmän kasvatuksellista diibadaapaa (eli suomeksi; mielestäni elintärkeää tietoa kaikille vanhemmille), kun höpönlöpöä (eli suomeksi; mielestäni elintärkeää maustetta kaikkiin perheisiin). Tämä ei siis ehkä sovi näin lauantai-illan stereotypiseen ilmapiiriin, joten älä lue viimeisenä asiana ennen kun syöksyt yönjalkaan. Vaikutan varmasti sillon mielestäsi tylsältä ja lopetat ehkä blogin luvun kokonaan. Lue mielummin […]

//www.youtube.com/embed/PM5JXw7SWk0 Tasapuolisuuden nimissä Minninkin ”15 minutes on fame”. Ettei ainoastaan veikka pääse loistamaan parrasvaloissa. Halusi esitellä oman bravuurinsa ja se on kyllä varmaan tämä pukeutuminen. Ymmärtäähän sen, että neitis-ihmisenä se on vaikeaa päättää mitä päälleen laittaa. Näytänkö lihavalta? Onks tää hyvä väri? Nyt nää kyllä kirraa aika ikävästi! Pakko käyä shoppaa uudet talvikledjut! Kaikesta päätellen […]

En haluaisi myöntää, mutta prkl, olipa rankka puolikas päivä eilen. Valaistumisen kokoinen kolo kuului aamuun. Nyt jälkeenpäin ajateltuna, olisi ehkä voinut jossain vaiheessa rullan pysäyttääkin. Kuin se onkin niin pirun vaikeaa? Pitäis muistaa practice what you preach. Mihkulle aina toitotan, että pysähdy ja puhalla kiukku ulos siinä vaiheessa, kun juttu on vielä pieni. Äitinsä (ja isänsä!) […]

Viikonloppuna oli taas yhdet vuoden parhaista paardeista. Minä, joka vihaan lastenjuhlia, rakastan naapurin poikien synttäreitä. Juhlissa aina enemmän väkeä, kun minun ylioppilasjuhlissa ja kaikki varmaan paremmin pukeutuneitakin. ”Lapset” on kaikki vähintään viisi vuotta vanhempia kuin omat lapset. Mutta ne silti hoitaa meidän ipanoiden viihdyttämisen mielellään. On tarjolla aikuisten suuhun sopivia herkkuja pääruuasta kakkupöytään. Juhlasankarit hyvin tyytyväisiä […]

Välillä on kivaa viettää tyttöjen päivää. Syödään, juodaan ja hankkiudutaan hankaliin tilanteisiin. Olen päättänyt alkaa opetella neitosemme kanssa itse syömistä. Velipojalla kun se meinaa välillä olla haastavaa, niin luulisin tämän johtuvan osaltaan siitä, että olen epäillyt ruokailuharjoittelun aiheuttavan suuremman määrän sotkua mitä olen ajallisesti ja valaistuneesti kykenevä siivoamaan. Vaan eihän se niin voi olla, eihän? Päiväruuan koittaessa lattia […]

Joulukuusesta luopuminen. Helpommin sanottu, kun tehty. Vaikka osasin mie tätä odottaakin. Jonka takia se pojottikin meillä yli loppiaisen. Kuten olen jo kertonut facebookin ”joulukalenterissani”, niin täydellisyyttä hipova mieheni Mikko omaa käänteisen supersankarikyvyn: ultimaattinen haavoittuvuus. Monesti pohditaan, että mitä tekisi jos voisi vuorokaudeksi vaihtaa sukupuolta. Minulle tämä on avioliiton kautta täysin selvää. Jos muuttuisin päivän ajaksi miehekseni, […]

Loppiaisena tuhotaan kaikkea jouluun liittyvää, jotta uusi vuosi pääsee alkamaan puhtaalta pöydältä. Mihku tuhosi aamulla ensituimaan äidin aamiaiscroisantit, joka sai Minni tuntemaan ääretöntä kateutta. Kuten tiedämme, Minnin ykkösrakkaus elämässä on ruoka. Niin se on pettymyksiä opetettava kotona, että kehittyy kykeneviä aikuisia. Toivottavasti ei mene lohtusyömisen puolelle. Ja Mihkuhan syö lautaselta vaan murusia, kun tietää, että kaikilla omat ruuat […]

Mie oon jotenki pari päivää jäljessä itteni kans. Ja yhä yökyöpelinä bloggailen, kun mies yrittää sinnitellä vieressä hereillä. Eli nämä tunnelmat maanantailta, joka tuntui nakkovan kapuloita rattaisiin joka välissä. Sunnuntai-iltana ihailtiin oikein porukalla kaunista täyskuuta, vaan enpä tajunnut, että sehän on aika jolloin sanotaan ihmissusien ja noitien nousevan esiin. Meillä kun nukutaan ihan kivasti yöt, […]