Ajatuksia arjesta, ajatuksia tulevasta

On elokuun viimeinen kokonainen viikko, torstaiaamu, harmaa syksyinen aamu. Ikkuna on raollaan. Sieltä kuuluu työmaiden ja aamuliikenteen ääniä. Muut lähtevät juuri näillä minuuteilla töihin, minä herään hyvien yöunien jäljiltä vapaapäivääni. Nyt on hyvä hetki käydä läpi ajatuksia, vähän kaikesta.

Elokuu on ollut tasapainottelua lepäämisen ja tehokkuuden välillä. Palasin töihin lomautuksien jälkeen elokuun alussa. Viihdyn työssäni kivan työporukan ansiosta, ja otan uteliaana vastaan haasteet ja yllätykset, joita arvaamaton kahvilaympäristö tarjoaa. Varsin uusi työpaikka vie kuitenkin voimia. Olenkin vähentänyt salitreenaamista kolmeen kertaan neljän sijasta. Töiden jälkeen salille meno on tuntunut raskaalta ja toisinaan vain ottanut päähän kun kyykky tai penkki ei ole sujunut. Olenkin tyytyväinen siihen, että olen raaskinut jättää joitain asioita tekemättä, jotta työpäivinä jäisi aikaa tehdä myös juuri sitä, mikä sillä hetkellä huvittaa.

 

 

Vapaapäivisin koen, että olisi hyvä tehdä jotain hyödyllistä jatkuvasti. Vapaapäiväni kuluvat helposti kotiaskareita suorittaessa tai muuta lepäämistä ”fiksumpaa” tehdessä. Sohvalla ei muka ole aikaa istua edes sen vertaa, mitä työpäivinä, vaikka nimenomaan aikaa ja syytä lepoon olisi. Miten saisin mieleni tehtävälistan pyyhittyä pois?

Olen myös saanut uusia ajatuksia siitä, mitä haluan opinnoiltani ja tulevaisuuden ammatiltani. En tiedä johtuuko maantieteen kiinnostuksen hiipuminen yksinkertaisesti vielä kevään vastoinkäymisistä pääsykokeen suhteen. Ajattelen, ettei minunlaisiani haluta sinne, sillä meitä ei huomioitu tämän vuoden poikkeuksellisessa valintatavassa. Toisaalta, en tiedä voisiko mielessäni olevia haaveitani edes toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla maantiedettä opiskelemalla. Olenkin alkanut miettiä, mikä olisi paras mahdollinen reitti omasta yrityksestä haaveilevalle. Jonkun hyödyllisen, omien arvojen mukaisen uuden luominen, intohimo omaa työtä kohtaan sekä omien aikataulujen mukainen työskentely olisivat se, mitä yrittäjyys parhaimmillaan voisi antaa. Unohtamatta sitä, että voisin tukea ihmisten hyvinvointia luomalla heille jotain. Eritoten kansanterveys ja sen ylläpitäminen sekä vahvistaminen ovat kiinnostaneet minua aina.

 

Syyskuussa pyrin korottamaan ylioppilaskirjoituksiani entisessä lukiossani. Kirjoitan maantiedon ja äidinkielen. Kirjoitin ensimmäisellä kerralla sekä maantiedosta että äidinkielestä M. Kumpikin aine olivat vain paria pistettä vaille E, joten toivon voivani korottaa kummankin arvosanaan E. Ajattelen tämän kirjoituskerran mielenkiintoisena retkenä entiseen kouluuni, itsensä haastamisena ja mikä parasta, kirjoitan ilman suuria paineita onnistumiseen. Samalla pääsen käymään vanhemmillani pidemmän pätkän kylässä, mikä kuulostaa rentouttavalta.

 

 

Nyt kuitenkin lähden pesemään pyykkiä, jonka aikana käyn lyhyellä aamukävelyllä poikaystäväni kanssa. Tänään aion käydä ystäväni kanssa kahvilassa jutustelemassa kuulumisia. Sen jälkeen aion istahtaa sohvalle ja katsella telkkaria loppuillan.

 

– Anna