”BEST FRIEND FOREVER”

Testi oli niin negatiivinen tänäänkin kun vaan voi olla ja oikein piikkinä, alaselkää alkoi särkeä samalla sekunnilla (melkein ainakin) ja siitä meni tunti -kaks ja niin ne ”bff”:t tuli taas viikoksi kylään. Bff:t siksi, että ilman niitä olisin huolissani kroppani toimivuudesta, mutta heittomerkit siksi, että niissä on maailman pahin ivallisuus kun yrittää tulla raskaaksi. 

Onneksi tein testin jo keskiviikkona. Tarkoitus siihen, että jos tämä on lopputulos, niin saan jo hieman aikaisemmin elää sen pettymyksen niin ei tarvitse viikonlopun kynnyksellä pettyä taas. Ja ei se ollut niin suuri pettymys enään, vaikka pientä toivoa vielä pidinkin yllä. Minulla mieli meni jo uuden vuoden kuohareilla kilistelyyn, niin olkoon asiat sitten näin. 

Itse asiassa keskiviikosta tuli loppuen lopuksi niin kamala pettymys, että ihan itkua riehuin että tämä yrittäminen lopetetaan tähän. En yksinkertaisesti jaksa enää, joko se menee heti alussa kesken tai sitten vauvani taas kuolee. Tai yksinkertaisesti me ei enää tulla raskaaksi ja en jaksa elää elämääni enään näin. Pettyä joka perhanan kuukausi, tai sitten kuunneella lääkäriltä pahoitteluita, vauvan menehtymisestä tai alkion kehityksen pysähtymisestä. 

Haluan tauon. Ja ainakin onneksi nyt yhden kierron tauko tulee väkisin, niin saan lisäaikaa miettiä, jatketaanko yritystä vai taukoa. 

Hitto, no sentään hain joulukukat niin piristää taas tämän päivä mieltä jokin edes.

Kyllä se kiukku näköjään pystyykin vielä tulemaan?