Ensimmäistä kertaa..

Tilanne tuntuu tulleen hetkellisesti hallintaan. Voi miten mukava onkaan hetki edes pitää lankoja käsissään ja hallita itseään. 

Yltynyt vuoto saatiin rauhoitettua lääkkeillä ja masussa on kaikki hyvin. Ja nyt minä sain sen kaipaamani pahanolonkin 😀 Oikein pöntön halaamisen kera. Mistä lie nyt sitten kumpuaa, mutta tulkoot. Aamulla läheteltiin naurunaama viestejä joilla vedet valuu silmistä, että jee nyt on kerrankin tavalliset raskausoireet, WOOP WOOP! Olkoon vaikka koko ajan. Kerta ainakin vielä nyt joku pysyy sentään sisällä ja en kaikkea joudu pihalle purjoomaan.

En äkkiseltään olisi uskonut, että voin näin onnellinen olla oksentamisesta 😀 Se on muuten mulle vihoviimesintä kiputilaa mitä inhoa, mutta nyt bring it on!

Ystävät kyläilivät luonani ja toivat minulle ajan kuluksi naistenlehtiä. Ihania <3 Ja mies kiikutti kesken työpäivän ruokakassin kotiin, jotta saan jollain pidettyä verensokeria ylhäällä kun jostain kummansyystä ollaan syöty viikonloppuna kaappi tyhjäksi ja kauppaan en ole päässyt. Ja kerta sitä riitti ihan eiliseen asti, niin eipä käynyt mielessä tämä maanantai, että milläs minä tämän päivän selviän? 

Kuitenkin vielä makaan sängyllä ja odotan tuon vuodon oikeaa kunnollista loppumista ennen kauppareissuja. 

Voin kertoa, että ne ei tunnu mukavilta siinä kauppajonossa vaikka kuinka suojautunut olisi 😉 

No mutta rakkautta ja rauhaa siis tänään. Olenpa sitä kaivannutkin <3

Toivottavasti nämä fiilikset viihtyy vähän kauemmin.

 

*Ultran mukaan me ollaan siirrytty jo toiselle kolmannekselle, mutta kalenteri viikko raahaa perässä ja sinne siirrytään iha näillä näpäimillä* 

suhteet oma-elama raskaus-ja-synnytys raskaus-ja-synnytys