I Pray for Paris <3

Ensimmäinen itse tilattu vauvanvaate-paketti on saapunut ja samalla hormonihöyryissäni koen valtavaa maailman ahdistusta. Miksi maailmassa pitää olla niin pahantahtoisia ihmisiä?

Ei juuri nyt tehnyt mieli juhlia omaa saavutustaan vauvanvaatteista kun aamusta asti on lukenut sitä julmuutta mitä Pariisissa on tapahtunut. Rukoilen Pariisin puolesta, omaisten puolesta, menehtyneiden puolesta ja rukoilen myös omasta puolesta. Huoli syntymättömästä vauvasta on suuri ja huoli lapsesta syntymän jälkeen tulee olemaan suuri. Tämä on maailma mihin hän tulee.

Pahoja asioita on toki sattunut kautta aikojen ja nykyään sosiaalisen median voima on valtava. Se miten nopeasti tapahtumat saadaan kaikkien tietoon on minulle ihan järjetöntä. Ja välillä joudun sulkemaan koneen ja jättämään uutiset väliin, jotta saisin oman ahdistuksen pidettyä kurissa. Tiedän, että itselläni reilun vuoden takainen menetys on tehnyt minusta hirmuisen herkän. Enkä osaa vielä suodattaa tarpeeksi hyvin kaikkia asioita mielessäni, joten joudun jättämääm suosiolla väliin, että pystyn pitämään omasta elämästä kiinni. Tieto lisää tuskaa. Niinhän se on, mutta kyllä nämäkin asiat ovat sellaisia ettei kaikelta voi ummistaa silmiään.

Joten tältä en ole ummistanut, mutta rukoilen helpotusta. Rukoilen maailman hyvyyden voimaa. Rukoilen pahuudelta inhimillisyyttä. Rukoilen pahuuden muuttumista hyvyydeksi. 

Mikä missien puhe, mutta toivon maailman rauhaa, sillä nyt tuntuu, että on saanut elää jatkuvassa epävarmuudessa. Ja tarkoitan pelkoa huomisesta, pelkoa sodista, pelkoa perheen menettämisestä. Minä voi pahoin kun mietin tuota kaikkea ja tällä hetkellä näen maailman voivan pahoin.

Voi kunpa voisi nähdä vielä hetken maailman ruusunpunaisten lasien läpi, mutta ne lasit ovat varmasti suurelta osalta pilattu tällä pahuudella. Silti toivotaan parempaa huomista <3