Missä olet nukkumatti?

Taas minä täällä aamuntunteina jo kirjoittelen, kun uni vain loppuu kesken. En edes oikein tiedä syytä miksi. Yleensä näin käy stressistä ja nyt en suoranaisesti osaa sanoa mikä stressaa. Nykyään kyllä joka yö ihmettelen miten pystyn mahallani nukkumaan kun en alussakaan pystynyt, mutta voinko ihmetellä sitä niin paljon, että uni loppuu kesken? Ehkä.

Eilen oli neuvola. Tykkään siitä, että minua jaksetaan nyt seurata paljon. Pääsen kahden viikon välein joko neuvolaan tai ultraan. Eli seuraava tsekkaus olisi sitten ultra kahden viikon päästä. Ja tästä eteenpäin väliviikoille ollaan suunniteltu psykologikäynnit, joten aina on joku helpottava etappi edessä.

Neuvolantäti uskaltautui kuuntelemaan jo sykkeet heidän laitteillaan ja sieltähän se löytyi ihan niinkuin kotonakin. Ja kovasti pampatti. Syke oli 150. Mikä saikin minut taas leikittelemään sukupuoliasioilla, vaikka oikeasti ihan kumpi vain on enemmän kuin tervetullut! En osaa edes sanoa, toivonko enemmän toista kuin toista. Vaikka myönnän työstäneeni tietoa viime raskaudessa paljon. Itselläni oli jotekin aivan toisenlainen olo, mutta en olisi voinut kuvitellakaan rakkaampaa sieltä syntyvän <3

Neuvolassa oli siis tällä(kin) kertaa hyviä uutisia tai tuloksia. Painoa ei juurikaan ollut tullut ja hemoglobiini oli hyvä. Alhaisissa verenpaineissa mennään, mutta sentään ne olivat hiukan nousseet edellisestä käynnistä. Ja mielummin alhaiset kun ylhäällä. 

Päänsärkyä ja ylävatsakipua kannattaa seurailla, mutta jo eilen illalla vatsakipu oli laantunut. Päänsärystä en sitten muuten ole niin huolissani. Hormonimuutokset saa minulla joka kuukausi kauheet jysärit aikaan, niin eiköhän nämä raskaushormonit aiheuta ihan samaa. Toistaiseksi olen välttynyt mikreeniltä kumminkin.

Varsinaista stressiä en tällä hetkellä siis kuitenkaan havaitse, mutta enkelimme ensimmäinen vuosi päivä on aivan nurkan takana. Ja se kyllä tulee mieliin vyörynlailla. Olen itkenyt viimeaikoina ikävää paljon, mutta itku tulee aina päivisin. Iltaisin olen ollut hyvin rauhallinen. 

Miksi siis unensaanti kestää ja uni loppuu kesken?

Olen vihdoin tässä tilassa, että vähän jopa nautin raskaudesta, niin nyt sitten se uni loppuu. Ja vaikka päivisin ei nyt pakollisia töitä olekaan, niin on se väsyttävää silti nukkua yössä vaan muutama tunti.

No katsotaan mihin tämä kehittyy tästä. Olo on kumminkin pääsääntöisesti nyt hyvä :)