Ja niin pullahti masu esiin, jota ei enää kovin piilotella. Onhan tässä paljon vielä turvotusta ja suolia edessä 😀 mutta niin minulla nousi alavatsa viime raskaudessakin hyvin nopeasti. Ja jo rv16 neuvolantäti ihmetteli, että onpa se jo korkealla. No ihan niin korkealla ei vielä olla, mutta tuota kumpua ei vedetä enää sisään. Jos oikein pinnistän ja kaiken turvotuksen saan vedettyä sisään, niin sitten pystyn aika hyvin piilottelemaan masua, mutta ilman happeakaan ei ole mukava kulkea 😉

Ja eiliset juhlat viimeistään varmasti on suurelle joukolle paljastanut raskauden, vaikka en siitä sanallakaan kenellekkään maininnut. No, mutta muut tuiterissa ja minä reippaasti istuin vichy/cola-lasi kädessä. En vain jaksanut enää nähdä vaivaa, siideripullojen sisällön vaihtamiseen tai lonkeron näköisen juoman litkimiseen vaan siksi, että yleensä suomalaisissa juhlissa ihmetellään jos ei juo. Puhelin kuskin roolista ja ajattelin, että jos joku kysyy niin vastaan rehellisesti. Vaikka se ei vielä tässä vaiheessa raskautta tunnu mukavalta. Kuitenkin olen vielä todella pienillä viikoilla, vaikkakin jo toisella kolmanneksella. Mutta typerältähän se huijausyritys olisi jo tässä vaiheessa näyttänyt.

No mutta, siinä se vatsan alku on. Ja se tuli muutamassa päivässä. Ja niin kyllä kiristelikin alavatsaa muutaman päivän ajan, etten yhtään ihmettele, että se tuohon tupsahti. Ja kyllähän se niinkin on, että toisen ja kolmannen raskauden kohdalla se kohtu vaan ”turpoaa” (mikä olisi oikea sana) ehkä nopeammin kuin ensimmäisen. Ja niin on muuten kivutkin kovemmat, ainakin minulla!

Nyt olen välillä niitäkin jo hätäillyt, että kylläpä särkee! Mutta kun se on ollut tuota tietyn tyyppistä kipua, niin en sitten ole kuitenkaan kummemmin huolestunut. Jopa onnellinen niistä, että kyllä siellä siis taitaa jokin kasvaa kovaa kyytiä <3

Ja ekaa kertaa olen saanut päähän leikittelevät ajatukset, poika vai tyttö? Minulle tuon tiedon saaminen rakenneultrassa(jos mahdollista) on tärkeä. Ei siksi, että tietäisin mitä värejä tms tänne hommataan, vaan siksi että pääsen tutustumaan vauvaan mahdollisimman paljon, mitä nyt vatsa-aikana voi tutustua. Esikoisesta jäi jälkeenpäin todella tärkeäksi, että tiesimme kuukauden verran kumpi sukupuoli siellä masussa asustaa. Tuntui, että tunsimme hieman paremmin. Ja jos tämäkin raskaus niin ikävästi päättyisi, olisi sukupuoli minulle todella arvokas tieto, vaikkakin toissijainen.

Nyt siis leikittelen täällä ajatuksilla ja yritän muistella mitä kaikkia jippoja sitä oli sukupuolen arvuuttelemiseksi? Sormuksen pyörittäminen masun päällä, netin eri testit, syke (miten päin niitä arvuuteltiinkaan?) ja mites ne pahoinvointi jutut, poika vie terveyden, tyttö kauneuden? 

Muistatteko yhtään noita? 🙂

Täällä tällä kertaa siis oikeastaan ihanan tavallista odottamista höpsöineen ajatuksineen. Vaihteeksi. Todella tervetulleita nämä tilat, niin jaksaa taas ne vähän huonommatkin hetket. Ja tosiaan hei, minä olin eilen juhlissa kuusi tuntia! Ihanaa oli olla ihmisten ilmoilla näiden kotiseinien sijasta.

Vaikkakin nyt nukuttaa ja jalkoja särkee 😀

Malttaa taas seuraavat päivät ottaa rauhallisesti.