Tag: suru

Tänään saan olla vain kotona villasukissa koko päivän. Luojan kiitos! Olen nyt niin paljon repinyt itseäni ihmisten ilmoille ja vauvojen ilmoille, että myönnän että eilinen uutinen tuttavani vauvan syntymästä sai hermoni katkeamaan ja minun sydämeni murtumaan. Burnout? mutta mistä? Enhän minä ole edes töissä. No se on se suru. Se on se katkera puoli tästä […]

Se takertui minuun todella jämäkästi jo raskauden alkumetrejen jälkeen. Rakastin niin hurjan paljon sisälläni kasvavaa uutta elämää, mutta en uskaltanut alkaa ostelemaan pieniä vaatteita. Takaraivossa jyskytti pelko menetyksestä, mutta pyristelin siitä eroon maagisen keskiraskauden saavuttua ja rakenneultran kerrottua, että kaikki on hyvin. Sitten se alkoi levitä käsiin, niinkuin monilla muilla kyseisen etapin jälkeen. Vauvaa varten […]

Tälle päivälle tulikin oikein kunnon kirjoitusryöppy. Mikä toisaalta kivasti puhdistaa vaikka normaalisti en varmasti enää koskaan tule kirjoittamaan päivässä näin usein;) Nyt kumminkin halusin kirjoittaa tämän päivän positiivisuudet ylös. Kiinnitin kahvilassa istuessani huomion siihen, että pihalla oli hyvin harmaata ja sateista. Näytti synkältä kun ihmiset vetävät huppuja naamalle ja yrittävät pinkoa sadetta karkuun. Minulla ei […]

Heh, mistä itse tiedän että olen tämän palstan kanssa tosissani? Siitä, että jaksoin jopa erikseen tehdä itselleni bannerin ja muuttelin muutenkin vähän leveys- ja kirjaisinasetuksia. Niistä tietää, että olen tosissani;) Tiedän, että pitäisi taustoja esitellä paremmin, mutta kun teen tämän kuitenkin pääsääntöisesti itseäni varten, niin en niitä niin tarkasti aio nyt kertoa. Raotusta kuitenkin, niin […]