Voihan käyrät!

Niin no tuossa otsikossahan se tuli, voihan käyrät! Ja ennenkuin joku ripittää mua niiden tarpeellisuudesta, niin kyllä uskon siihen itsekin. Ovat ne tarpeellisia, jotta voidaan huomata mahdollisia poikkeuksia. On todella hyvä oikeasti, että meillä seurataan pienestä pitäen näin tarkasti. Ja varsinkin pienenä. 

Mutta.. jos lapsi ei mene keskikäyrällä, niin onko se on aina mainittavaa? Tahtoisin välillä kysäistä, että huomaako neuvolantäti minun ja hänenkin yksilöllisyyden? Hän on minua huomattavasti lyhyempi ja pyöreämpi. Toki saattaa hän kuulla jokaisella lääkärikäynnillä kehoituksen laihdutukseen, mistäs minä sen tiedän, mutta hän ehkä voikin siihen vaikuttaa. Tai sitten ei.

Mutta millä minä vaikutan lapsen kasvuun, joka elää maidolla? Meillä eletään kyllä korvikkeella, mutta muuksikaan en pysty enää muuttumaan. Vanha neuvolantäti oli niin ihana maalaisjärjellä varusteltu täti, joka ei huolestunut pienestä pyöreydestä, eikä totisesti näyttänyt minulle kaavioita lapsen kasvusta, että niin teillä nyt mennään täällä +1 ja +10% käyrillä, eikä tässä keskikäyrällä. Mutta uskon ja luotan, että hän varmasti olisi sanonut jos jotain huolestuttavaa olisi huomannut. Nyt sain mustaa valkoisella korvikkeiden määristä ja käytiin yhdessä käyrää läpi. Hei, toi poika on vähän vajaa kolme kuukautta. Miten niistä kolmesta pallerosta saadaan siellä käyrillä edes aikaiseksi jotain, kun kuitenkaan ei mitään heittoa ole? Mutta noh, joo isompi poika se on kuin keskikäyrän pojat. Tottakai. Isompi se on kuin miinuskäyrän pojat ja pienempi kuin +2 käyrän pojat. Minkäs minä sille teen? Jos kuulemma paino nousee vielä noususuhdantaisesti ylöspäin niin sitten pitää puuttua. Hitto, että oon stressissä täällä nyt miten syötän mun vauvaa kun se juo maitoa! Huudatanko sitä jonkun nälän vai.. en todellakaan. Tai pienennän annoksia, niin päästään taas siihen, ettei nälkä pidä kahta tuntia kauempaa ja jos niin usein syödään, niin mahakipu on taattu. Nyt ollaan normaalissa kolmen-neljän tunnin syöttävälissä.

Ja laskin vielä kunnolla noi maitoannokset yhteensä, niin meillä syödään 960ml maitoa vuorokaudessa ja suositus on 700-1200ml tuon ikäiselle, niin en nyt mielestäni syötä sitä mitenkään liikaa. Pikemminkin me voitais huoletta nostaa annosta jos poitsu niin vaatisi.

Ärsytti niin suunnattomasti kun raskausaikanakin minulle sanottiin ultrissa, että teillä on siellä vähän isopi, keskivartalopyöreä lapsi. Joka kerta kuulin tuon! Ja voi jestas, milläs minä siihen voin vaikuttaa? No joo herkuttelin kyllä, mutta ei mun ruokavalio sokerista koostunut. En itse kerännyt painoakaan kun 11kg koko aikana ja yksi ihana lääkäri sanoi, että kyllä sinä olisit itse lihonut (olen kyllä lihomiseen taipuvainen) jos minä omalla syömisellä ja niillä herkutteluilla olisin vauvaani isommaksi kasvattanut. Kiitos! Yksi ainoa lääkäri sanoi näin. Kaikki muut vaan toitotti, että on pyöreä lapsi keskivartalolta ja ei ole nyt keksikäyrällä vaan yli. Huoh.

En toisaalta ihmettele miksi on niin paljon syömishäiriöitä jo lapsilla. Maalaisjärkeä saisi käyttää mielestäni enemmän, eikä jokaisen kohdalla tuijottaa sitä mitä THL:n sivuilla sanotaan. Tai jos on oikeasti aihetta huoleen niin sitten, mutta nyt meitä vaan huomautettiin ja ohjeistettiin, mutta vielä sanoi älä huoli. No enpä joo.

Muutenkin huolehdin koko ajan, että tämä lapsi pysyis nyt vaan hengissä ja oon ihan herkkänä kaikelle, niin sitten me paneudutaan pojan painoon koko neuvolankäynnin ajan. Ja me mennään tosiaan siis +1 käyrällä, eikä mun mielestä ole huolestuttavaa mennä vielä +2käyrällä, mutta ehkä tässä juuri on se ero, että mä nyt en ole ammattilainen.

Mulla on aivan äärimmäisen tyytyväinen pyöreäposkinen poika kotona, jolla saisi mielestäni muutama vauvamakkara ollakin ja aion hitto vie olla niin ylpeä tuosta! Niin kauan odotettu, niin paljon kaivattu, että tämä jääköön viimeiseksi purnaukseksi noiden käyrien suhteen ja sitten jätän ne omaan arvoonsa, ellei ole oikeasti huolestuttavaa. 

Ja kuulin tuttavien suusta, että yleensä reippaammin kasvavat vauvat on tyytyväisempiä kuin he jotka kasvavat vähän hitaammin. Mene ja tiedä, mutta meidän jäntevä jätkä on kyllä supertyytyväinen ja iloinen jokeltaja! <3

 

 

perhe lapset vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.