KIRJAT!

Monet naiset ostelevat kenkiä, laukkuja, meikkejä yms., mutta minun heikkouteni ovat kirjat. Kun menin kouluun lähes puoli vuosisataa sitten, en osannut mitään muuta kuin tehdä käsitöitä. Kirjaimista minulla ei ollut tietoakaan, joten kaikki alkoi a:n opettelusta ja hieman myöhemmin tavaamisharjoituksista. Muistan miten isäni nauroi minulle, kun tavaaminen ei meinannut sujua, vaikka hän yritti kuinka neuvoa. Opin kuitenkin lukemaan muiden mukana ja siitä se sitten alkoi… Koulun yhteydessä oli pieni kirjasto, jossa rupesin vierailemaan ahkerasti. Liian ahkerasti? Kirjaston täti huomautti minulle kerran, etten saisi lainata niin paljon kirjoja kerralla. Nyyh!

Lukeminen on ollut aina tärkeä osa elämääni. Koululaisena ahmin Tiina- ja Laura-kirjoja, Viisikkoja yms. Lukio aikana tavoittelin lukemisesta enemmän hyötyä kuin huvia ja luin ruotsin ja englannin kielisiä dekkareita parantaakseni kielitaitoa. Vieläkin muistan yhden kirjan nimen: Mannen som gick up i rök. 🙂 Opiskeluaika oli sen verran rankkaa, ettei aikaa jäänyt kuin tenttikirjoille, joita piti yrittää lukea silmät punaisina yötä myöten. Silloin lukeminen ei ollut mitenkään miellyttävää.

Sitten kun minusta tuli äiti ja sain kaksi suloista pienokaista, oli lastenkirjojen vuoro. Kun vauva nukkui ulkona vaunuissa, luin vanhemmalle lapselle tunti tolkulla ja hän jaksoi aina kuunnella. En tiedä kumpi meistä nautti siitä enemmän: äiti vai tytär?? Joka tapauksesta siitä alkoi rakkaus kirjoihin myös tyttärelläni ja nyt ollaan molemmat samanlaisia kirjafriikkejä. Kun hän tulee käymään kotona, melkein ensimmäisenä katsotaan, mitä uusia kirjoja olen hankkinut edellisen vierailun jälkeen.

En tiedä, miksi pitää ostaa kirjat itselleen, kun kirjasto on täynnä mielenkiintoisia opuksia, joita voi lukea ihan ilmaiseksi. Koti täyttyy kirjoista! Metri kertaa metri puupinoa sanotaan motiksi. Minulla on motti kirjoja olohuoneen sivupöydällä. (kuva) Onneksi katto ei tule vielä ihan heti vastaan, mutta mieheni ei ole kovin ihastunut tähän kodin kaunistukseen. Lisäksi kirjoja löytyy mm. vuodevaatelaatikosta ja eteisen rahista, joka on ilmeisesti lähinnä tarkoitettu tumpuille ja pipoille, muutamista kaapeista, peilipöydältä ja ihme kyllä myös kirjahyllystä, joka on ihan surkean pieni. Unelmoin ihanasta kirjastohuoneesta, jonka seiniä peittäisivät kirjahyllyt.

Ystäväni mies yritti esitellä minulle jotain vempainta, johon voi muka ladata kirjoja, eikä vie paljon tilaa! Helppo ottaa matkalle mukaan! En edes suostunut vilkaisemaan sinne päinkään ja minä kun olin aina pitänyt häntä viisaana miehenä!

Toisessa kuvassa on Donna Leonin dekkari, koska tuon kirjan tullessa postista tällä viikolla minulla on nyt koko Donna Leonin tähän astinen tuotanto! Jee!