Sitio litre

Muistelin eilen ennen joulua tekemääni Teneriffan matkaa, kun pakkanen paukkui nurkissa. Tietysti ensimmäisenä mieleen tulivat aurinko ja lämpö ja se, että pääsin hetkeksi hyppäämään pois oravan (hamsterin) pyörästä, eikä tarvinnut kytätä kelloa koko ajan, mutta matkan kohokohta oli Sitio litre.

Sitio litre sijaitsee Puerto de la Cruzissa. Se on pieni yksityinen puutarha, joka on avattu yleisölle. Se on alunperin kuulunut luostarille, mutta v.1774 sen osti englantilainen kauppias Mr. Archibald Little. Siksi paikkaa kutsutaan nimellä Little´s place, joka on espanjaksi Sitio litre. V. 1856 huvilan osti Mr. Charles Smith. Paikka oli saman perheen omistuksessa vuoteen 1996. Huvila ja puutarha ovat edelleen yksityisessä omistuksessa,mutta omistajan nimeä ei mainita esitteessä, joka on muuten suomen kielellä! Sitio litre on vanhin Teneriffalla säilyneistä puutarhoista ja on nyt 240 vuotta vanha.

Siinä hieman paikan historiaa ja sitten syy, mikä sai minut kiinnostumaan paikasta ja sanomaan ”Tuonne myö mennää!” Siellä on vieraillut monien kuuluisuuksien joukossa myös AGATHA CHRISTIE!  Suuri ihanteeni! Vuonna 1927. Kävelisin samoja polkuja, joita suuri kirjailija on aikoinaan kävellyt!

Paikka löytyi helposti kartan avulla, vaikka se sulautuikin täysin ympäristöönsä. Ei ollut mitään jätti mainoksia, eikä neonvaloja. Vain pieni kyltti aidassa ja nuoli, että tuonne päin. Portilla istui nainen kansallispuvussa, jolle maksettiin pääsy maksu 4,75 euroa. Hän antoi esitteen ja eiku tutustumaan.

Paikka ei ollut mikään turisti rysä. Vain muutama ihminen. Suurimmaksi osaksi tuntui, että ollaan siellä ihan kahdestaan. Oi, mikä rauha ja lintujen sirkutus! Monarkkiperhosia lenteli ympäriinsä. (kuva) Ihania varjoisia käytäviä! (kuva)

 Kukkia ei ollut vuoden ajasta johtuen kovin paljon, mutta suomalaiselle marraskuun loskan keskeltä tulleelle ihan riittävästi. 600 vuotta vanha traakkipuu! (kuva) Orkideoille oma alue. Noin puolimetrinen lisko lepäili käytävällä. Raukalla oli vain tynkä jäljellä toisesta etujalasta. (kuva) Olisin voinut viettää siellä koko päivän, mutta oli palattava keskustaan, ettei myöhästy bussista. Lähtiessäni sanoin kansallispukuiselle rouvalle ”You have a very beautiful place” mielessäni toivomus, että palaisin sinne vielä joskus.