Ystävä, mistä sellaisen löytää?
Minulla on yksi hyvin läheinen ystävä, mutta hän on mies. Vaikka olisi kuinka samalla aaltopituudella ja rakastaisi ystäväänsä, nainen ei miehen kanssa täysin pääse siihen yhteisymmärrykseen, mikä naisten välillä vallitsee. Olen aina kadehtinut elokuvien naisia, joilla on homo bestiksenä. Todennäköisesti todellisuus ei ole aivan yhtä auvoista kuin mitä elokuvat antavat ymmärtää, mutta koska en tule kauhean hyvin naisten kanssa toimeen, homomies bestiksenä on aika houkutteleva ajatus. Siinä saa parhaat puolet molemmista sukupuolista. Tai ainakin leikittelen ajatuksella, että näin olisi.
Mistä on lähtöisin tämä yksin viihtyvän, viittäkymppiä lähestyvän naisen tarve ystävälle? En taida itsekään tietää. Mutta sen tiedän, että sen ystävän löytäminen ei tule olemaan helppoa. Tarvitsen ystävän, joka on samassa elämänvaiheessa kuin itse. Ikä on ihan hirveän tärkeä tekijä keski-ikäiselle naiselle, koska esivaihdevuodet pukkaavat päälle ja tunteitaan olisi mukava päästä jakamaan sellaisen ihmisen kanssa, joka ymmärtää. Sitä paitsi, minun intressini ovat täysin erilaiset kuin kolmekymppisellä, elämänsä kukkeinta kautta elävällä uraohjuksella.
Tarvitsen ystävän, jonka elintaso on sama kuin minulla, koska en jaksa vertailua. Vaatimattoman, maanläheisen, rennon ystävän, jota kiinnostaa keskustelu ja luonto, kenties luovat harrastukset ja elämän yksinkertaiset ilot enemmän kuin kampaamokäynnit ja manikyyrit ja miehet. Tai kyllähän miehistäkin voi keskustella. Oikeastaan se voisi olla hauskaakin, kunhan minua ei yritetä naittaa. Ja tarvitsen ystävän, joka asuu kohtuullisen matkan päässä. Eteläisessä Lapissa eläminen rajoittaa osumia aika paljon.
Tänään laitoin liittymispyynnön Facebook -ryhmään, joka on tarkoitettu tämän alueen ystävää etsiville. Jälleen tulee ongelmaksi se, että alue on pieni ja kaikki muut tuntevat toisensa. Tai ainakin siltä tuntuu. Olen tietoisesti pyrkinyt pysymään poissa seurapiireistä, koska en kestä juoruilua, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi vuosien varrella saanut täältä tuttuja. En halua ystävystyä ihmisten kanssa, jotka ovat kaveria kaikkien kanssa. Sellaiset ihmiset tuntuvat jo lähtökohtaisesti epäluotettavilta.
Viimeksi etsin ystäviä silloin, kun olin kahden pikkuisen lapsen kanssa kotiäitinä. Siitä on 17 vuotta. Nuorena oli helppo ystävystyä. Nyt olen liian kranttu.