Minun DVD-hyllyni sisältöä (osa 1)
Olohuoneemme on täynnä pelkistettyjä sävyjä, ja kahtena väripilkkuna toimivat hyllyt: kirjahylly sekä DVD-hylly. Molemmat näistä ovat jääneet viimeisen vuoden aikana hälyttävän vähälle käytölle, ja yritän nyt tietoisesti ottaa itseäni niskasta kiinni tämän suhteen. Aloin syksyllä lukemaan kirjoja töissä tauoilla, kun huomasin tarvitsevani erilaista rentoutumista töiden parista kuin työkavereiden kanssa höpöttely tarjosi. Tähän järjestelyyn olen todella tyytyväinen, ja luettujen kirjojen pino kasvaa tasaista tahtia!
DVD-hyllyn käyttöaste on edelleen pelottavan alhainen, varsinkin televisiosarjojen puolella. Tämän vuoden puolella olemme katsoneet blu-ray-soittimestamme ainakin yhtä musiikkidokkari-DVD:tä (Iron Maiden: Flight 666), ja muistaakseni loppuvuodesta katsoimme yhden komediaelokuvan (The To-Do List), mutta televisiosarja-DVD:t pölyttyvät hiljaa hyllyssä. Viime kesänä taisin katsoa joitakin jaksoja muutamista uusista sarjabokseista, mutta niistäkin muutama jäi hämmentävästi kesken. Poissa ovat ne ajat, kun joku DVD jostakin sarjasta oli pyörimässä jatkuvasti! Sen lisäksi, että katsoin aktiivisesti jakson toisensa perään levyjä aina usein vaihdellen, muutamat sarjat pyörivät tuttuudensa ansiosta arkiaskareiden taustalla. Muutamia vuosia sitten vakioni oli laittaa kotipuuhaillessa taustalle pyörimään joku suosikkijakso Gilmoren tytöistä; annoin tuttujen lauseiden ja sanojen soljua rytmittämässä tekemisiäni, ja lempikohtausten sattuessa ruutuun ryntäsin katsomaan television ääreen taas muutamaksi minuutiksi.
Tutustuessani Netflixiin, HBO Nordiciin ja eri kanavien verkkopalveluihin toivoin toivomistani, että niiden valikoima ja katsomisen helppous kasvaisi eksponentiaalisesti, mutta en silti osannut arvata omien katselutottumusteni muuttuvan näin radikaalisti. Nykyään pystyn katsomaan melkeinpä kaiken minkä haluan omalta tietokoneeltani tarpeen tullen, eikä tietokoneessani ole edes DVD-asemaa. Samaan aikaan näiden palveluiden yleistyessä on kauppojen DVD-valikoima mielestäni huonontunut, tai ainakin se on suhteessa verkkotoistopalveluihin huonontunut, ja näin on varsinkin, kun mukaan laskee hinnan. En koe enää järkeväksi maksaa useita kymppejä televisiosarjojen DVD- tai blu-ray-bokseista, kun voin katsoa jotakin muuta aivan yhtä hyvää sarjaa verkkopalveluista nauttien ihan yhtä paljon ja maksaen vähemmän. Tietysti on vielä paljon sarjoja, joita ei näy missään palvelussa, joten DVD:t ovat ihan tarpeellisia. En kuitenkaan olisi uskonut, että jo nyt ajattelen omista rakkaista televisiosarjabokseistani näin nostalgisesti!
Kun sain viime viikolla Cloettalta pinon kevään makeisuutuuksia, ajattelin yhdistää kaksi kärpästä yhdellä iskulla: karkkien kuvaamisen sekä DVD-hyllyni sisällön esittelyn! Taustalla ajatuksena oli, että näin saan sarjaboksit itsellenikin aktiivisemmin ajatuksiin, ja voisin siten jopa innostua katsomaan jotain vanhaa suosikkiani pitkästä aikaa. Toisena taka-ajatuksena oli DVD-boksien yhdistäminen karkkeihin, mikä ei tietystikään voi estää positiivisten mielleyhtymien määrää. Kolmanneksi, halusin näyttää teille, mistä sarjoista olen tykännyt niin paljon, että olen niitä hyllyyni hamstrannut. Nyt voin onnitella itseäni siitä, että olen selittänyt tämän postauksen pointin aivan liian pitkästi…
- Greek (suom. Kampus Greek) Tämä ihanan koukuttava nuorten aikuisten sarja sijoittuu amerikkalaisen yliopiston sisarkuntien ja veljeskuntien kiehtovaan maailmaan, mistä sarjan nimikin juontaa juurensa (Greek system). Hyvin harva tuttuni tietää tätä sarjaa, ja aina turhaudun, kun yritän selittää sen hienoutta siinä usein onnistumatta: parhautta on sorority-/fraternity-maailmaan näkeminen, mahtavat hahmot (Cappie!) ja tietty lämminhenkisyys, jota tulee tasaisin väliajoin ikävä. Tämän sarjan DVD-kausia on Suomessa julkaistu vasta varsinaisesti kaksi, jotka olen sattumalta molemmat löytänyt itselleni.
- Villi Pohjola (eng. Northern Exposure) Muistan tämän sarjan lapsuudestani, sillä aivan kaikki katsoivat tätä sarjaa varsinkin sen ensimmäisillä kausilla! Sarja marssi takaisin elämääni noin reilu vuosi sitten, kun löysin sarjan ensimmäisen kauden muistaakseni Anttilasta aivan pilkkahintaan. Olen sen jälkeen kerännyt hyllyyni myös 2. ja 3. kauden, mutta en ole varsinaisesti katsonut vielä kovin montaa jaksoa. On ollut hauskaa huomata, kuinka jotkut tietyt asiat muistaa edelleenkin kirkkaasti, ja kuinka jotkut asiat ovat päässeet aivan kokonaan unohtumaan. Tykkään Rob Morrow’sta tämän sarjan pääosassa, ja tykkään hänestä myös Numbers:in pääosassa!
- Buffy the Vampire Slayer (suom. Buffy, vampyyrintappaja) Voi, Buffy, voi Buffy… Muistan, miten järisyttävän hienoa oli yläasteikäisenä löytää sarja, jossa ei kovin paljoa itseäni vanhempi kaunis teinityttö pisti yliluonnollisia pahiksia palasiksi, näytti hyvältä niin tehdessään ja käytti sarkasmia paremmin kuin kukaan tutuistani. Muistan hämärästi bonganneeni sarjan jostakin lehtiesittelystä, ja muistan, kuinka erilainen se oli silloin (ja on vielä nykyäänkin). Järjettömän myöhäisiin loppuiltoihin piilotettu sarja pärjäsi pitkään myös Suomen marginaalimarkkinoilla, ja sarjan jälkimmäiset kaudet olen katsonut DVD-bokseilta. Kaikista tuotantokausista en ole tykännyt, mutta edelleenkin rakastan tätä sarjaa, ja haluaisin ihmisten ymmärtävän ja käyttävän enemmän sarjan ihan käsittämättömän hyvää läppää!
- Pretty Little Liars (suom. Valehtelevat viettelijät) Tämä omanlaisensa guilty pleasure -sarja pistää katsojan miettimään hämmentyneenä sen mahdollista genremääritelmää. Draamaa, jännitystä, kauhua, rakkaustarinoita, saippuasarjaa, tosielämän kysymyksiä, tasa-arvoa, muotia, komediaa; you name it! Juuri tämän yltäkylläisyyden takia tarvitsen välillä taukoa sarjan katsomisesta, mutta tämä kostautuu aina hyvin pian. Unohdan kaiken katsomani, tai vähintääkin sekoitan sen muihin aikaisempiin juonikuvioihin, ja päädyn Wikipediaan lukemaan jaksokuvauksia ennen jokaista sarjan katsomisrupeamaa. PLL:llä on vankka teinityttöjen fanijoukko sosiaalisessa mediassa, ja sarjan tähdet ovat muoti- ja lifestyleikoneita omalla tavallaan. Sarjaa voi käyttää myös malliesimerkkinä jännityksen pitkittämisestä ja aina uusien mutkien paljastamisesta.
- Coupling (suom. Paritellen) Tämä englantilaissitcom on niitä harvoja sarjoja, joista minulla on ulkomainen versio eli ilman suomenkielisiä teksityksiä. Yleensä olen tykännyt ostaa DVD:ni ja blu-rayni Suomi-kansilla ja -teksteillä, mutta tämän sarjan kolme ensimmäistä kautta ostin Huuto.netistä kymmenisen vuotta sitten. Sarjasta ei ollut tuolloin juurikaan kuultu Suomessa, ja olin aivan saman tien myyty sarjan kuivalle huumorille ja aivan järjettömän osuville ihmissuhdekuvauksille. Myöhemmin Suomessakin on julkaistu boksi, jossa on sarjan kaikki kaudet 1-4, mutta jokainen sarjaa katsonut tietää, että tämän sarjan kohdalla ei puhuta kahdesta asiasta: sarjan viimeisestä eli 4. kaudesta tai sarjan myöhemmästä jenkkiversiosta.
- Gilmoren tytöt (eng. Gilmore Girls) Tämä sarja on Buffy:n ohella teini- ja varhaisaikuisuusvuosieni tärkein sarja, ja hämmentävällä tavalla se kulkee mukana ajatuksissa ja elämässä edelleenkin monella tavalla. Ottaen huomioon, kuinka tärkeä ja rakas tämä sarja on minulle, se on näkynyt täällä blogin puolella suhteettoman vähän. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sarjan esitteleminen tai siitä yleisellä tasolla kirjoittaminen on niin vaikeaa, kun haluaisin vain pakottaa näppäimistön kautta ruudulle kaikki sarjan herättämät tunteet ja ajatukset. En tiedä, kuinka moni on huomannut, että GG on olennainen osa ’pala arkea’ -postauksiani, joissa yhdistän oman elämän höpötyksiäni sarjan tapahtumiin.
- Scandal Otin tähän postaukseen mukaan myös yhden uuden sarjan, jota en ole vielä itse asiassa edes katsonut! Viime vuosien hypetyksen ansiosta tämä saippuallinen draamasarja on ollut alkuajoistaan asti omalla to-do -listallani, ja tätä silmällä pitäen ostin viime vuotisista Turun Anttilan loppuunmyynneistä sarjan ensimmäisen kauden DVD:n. Sarjassa odotan eniten Kerry Washingtonin näkemistä ruudullani, sillä hänen vanha elokuvansa Save the Last Dance kuuluu kaikkien aikojen lempielokuviini!
Vieläkö sinä katsot televisiosarjoja DVD-/ blu-ray-soittimen kautta? Mitä lempisarjoja sinun hyllystäsi löytyy? Ovatko jotkut niistä kenties samoja kuin nämä omat suosikkini?
Kuvat: The Variety Show (karkit Cloettalta)