Kirjanmerkkien kätköistä: ysärinostalgiaa ja yhteiskunnallisia kannanottoja
Minulla on paha tapa klikkailla mielenkiintoisia televisioaiheisia uutisia kirjanmerkkeihini postatakseni niistä tänne The Variety Show’hun myöhemmin, mutta hyvin usein huomaan näiden listausten venyvän niin pitkiksi, että edes päivittäinen postaustahtini ei millään pysy perässä. Usein myös mietin tekeväni monista uutisista hienoja ja syväluotaavia postauksia, ja yhtä usein huomaan katselevani kuukausia vanhaa linkkiä miettien, että ei se postaus vieläkään ole maagisesti siinnyt itsestään (vaikka nimeni onkin Maria). Täten aloitankin uuden postaussarjan, johon kokoan näitä unohtuneita uutisia, ja yritän muutamaan lauseeseen tiivistää sen epämääräisen ja alkuperäisen idean huikeasta melkein kirjoitetusta analyysipostauksesta uutiseen liittyen. Omaan nokkeluuteensa on helppo kompastua, joten nuo muutamat lauseet tuskin mullistavat maailmaa. You’ve been warned.
90-luvun nostalgiaan julkisuusarvonsa nykyään perustavat Tori Spelling ja Jennie Garth yrittävät tehdä paluun ihan oikeiksi televisiotähdiksi realitymaailman jälkeen kun ABC Family -kanavalla alkaa kesäkuussa heidän uusi komediasarjansa Mystery Girls. Tässä uudessa sarjassa naiset esittävät entisiä mysteerisarjan tähtiä, jotka yllättäen ajautuvat oikeastikin rikosten ratkaisuun uravalintana, ja he perustavatkin etsivätoimiston heti samaan syssyyn. Spelling on ollut mukana kehittämässä sarjan premissiä, joka nojautuu sopivasti sen päätähtien omaan elämään. Vaikka kaikki muistavatkin Spellingin ja Garthin Beverly Hills 90210 -sarjasta, on varsinkin Spellingin julkisuuskuva nykyään hyvinkin roskalehtimäinen lukuisten realitysarjojen takia, eikä hänen tämänhetkinen julkinen aviokriisikään sitä kovasti paranna. Garth on hänkin kohtalaisen alhaalla Hollywoodin arvoasteikolla, vaikka hän ei olekaan vajonnut Spellingin tasolle. Garth oli monta vuotta naimisissa Twilight-näyttelijä Peter Faccinellin kanssa, ja hänellä oli oma sitcominsa Amanda Bynesin kanssa 2000-luvun alussa nimeltä What I Like About You. Monet ysärifanit varmastikin haluaisivat nähdä nämä molemmat naiset jälleen kunnon rooleissa, ja onhan se mahdollista, että tämä harmittomaksi kesäkomediaksi tarkoitettu Mystery Girls avaisi molemmille ovet uskottavampiin uravalintoihin. Toisaalta, ABC Familyn komedioilla on tapana olla hyvin kaavamaisia ja massahuumoriin nojaavia tuotantokoneita.
Sons of Anarchy on badass sarja ja sen luoja Kurt Sutter on mielestäni erityisen badass. Ehdin katsoa sarjaa parikin kautta ennen kuin tajusin, että Sutter itse esittää SAMCROn vankilassa viruvaa ja aina kaikki pahimmat iskut vastaanottavaa Otto-nimistä jäsentä. Sutter myös on aika badass kirjoittaessaan vaimolleen erittäin rohkeaa roolia, sillä Gemmaa näyttelevä Katey Sagal on Sutterin vaimo. Hollywoodissa Sutter on käsittääkseni myös tunnettu vahvoista mielipiteistään, ja jokin aika sitten hän otti kärkevästi kantaa tekijänoikeuksiin ja varsinkin Googlen asemaan tekijänoikeuskeskustelussa. Kannattaa lukea sekä Sutterin teksti aiheesta että sitä ja sen taustoja selventävä Entertainment Weeklyn artikkeli. En tosin suosittele tähän aiheeseen tutustumista viinilasillisen kera, sillä todennäköisesti joudut lukemaan tekstin uudestaan ja uudestaan ymmärtämättä siitä siltikään mitään ja silti hokien innoissasi ”diippii shittii, diippii shittii”.
Kirjoitin jokin aika sitten American Horror Story -sarjan uusimman eli neljännen kauden tulevan tarinan konseptista, joka on, siis, freak show. Myöhemmin tänä vuonna esitettävä neljäs tuotantokausi saa jatkuvasti lisää tähtiä joukkoonsa, joista kyllä suuri osa on tuttuja jo sarjan aiemmilta kausilta. Yksi uusimmista kiinnityksistä, ja yksi niistä harvoista, joka tulee sarjaan AHS-maailman ulkopuolelta, on The Shield -sarjasta tuttu Michael Chiklis. Vaikka en itse seurannutkaan The Shield -sarjaa kovin aktiivisesti, jo pelkkä Chikliksen hahmon Vic Mackeyn habitus on niin katu-uskottava, että uskon Chikliksen sopivan American Horror Storyyn oikein mainiosti. Täytyy kyllä myöntää, että minulle Michael Chiklis tulee aina olemaan Kuuma piiri -sarjan rakastettava Tony, joka löysi aina kynänsä meetvurstileivän välistä, ja jota kavereiden piti venytyttää selvitäkseen poliisien pituustestistä.
En ole oikein ikinä ymmärtänyt Girls-sarjaa, vaikka minun pitäisi jo ihan ikäluokkani, koulutukseni ja yhteiskunta-asemanikin puolesta olla sen puolestapuhuja. Myös blogimaailmassa tuntuu olevan suoranainen ihme, jos ei ihannoi Hannahin otetta ympäröivään maailmaan ja muiden sarjan tyttöjen olemista Hannahin maailmassa. Myönnän, että olen katsonut sarjasta vain ensimmäisen jakson, mutta on huolestuttavaa, että sukupolvensa naisten äänitorveksi tituleerattu sarja ei saanut minua, tuon sukupolven naispuolista ja hyvinkin keskivertoa edustajaa, edes haluamaan katsoa sarjan toista jaksoa. Yhtenä suurimpana ongelmana sarjassa on mielestäni sarjan tyttöjen keskenkasvuinen haahuilu kriisistä kriisiin. Mielipiteeni sarjasta ja sen tekijöistä ei juurikaan parantunut kun luin raportin eräästä tammikuisesta televisiokriitikoille suunnatusta paneelikeskustelusta. The Wrap -sivuston televisiokriitikko kysyi sarjan tähdeltä ja luojalta Lena Dunhamilta tämän alituisesta alastomuudesta sarjassa. Koska kyseinen kriitikko oli mies ja hän kyseenalaisti Hannahin hahmon jatkuvan alastomuuden sarjassa ymmärtämättä sen kerronnallista pointtia, sekä Dunham että sarjan toiset vastaavat tuottajat Judd Apatow ja Jenni Konner hyökkäsivät kysyjän kimppuun syyttäen häntä seksismistä ja naisvihasta. Hämmentävän kertauksen tapahtumien kulusta voi lukea The Wrapin sivuilta. Näin tyttojen maailmassa.
Lisää kirjanmerkkien kätköihin unohtuneita helmiä kun jälleen kerran joskus havahdun kansioiden ylipitkään tarjontaan ilman ainuttakaan syntynyttä postausta!
[Game of Thrones -arvonta on voimassa vielä pääsiäisen yli!]