My Watch List: Proseduraaliset rikossarjasuosikit

Castle season 2 promo Fillion Katic.jpg

Olen katsonut monia sarjoja vähän ja poukkoillen, mutta oikeastaan viimeisen parin viikon aikana olen katsellut lähinnä Castle:a. And it’s about time.

Jo vuosia olen miettinyt, että Castle pitäisi katsoa, mutta myöhäisherännäisenä ei sarjan pariin pääseminen ole ollut niin helppoa, sillä sitä ei pitkään aikaan löytynyt Suomessa mistään suoratoistopalvelusta, enkä halunnut alkaa ostaa montaa DVD:tä. Hiljattain kuitenkin Castle ilmestyi kokonaisuudessaan Viaplayn suoratoistopalveluun. Sain pari viikkoa sitten katsottua Scorpion:in kolmannen kauden, joka vihdoin ilmestyi Netflixiin, ja kaipasin jotain samantyylistä maratonkatseltavaa.

Mikä tahansa sarja ei kelpaa binge-watching-sarjaksi. Sarjan teema ei saa olla liian raskas, sillä missään suossa ei ole tarkoitus pyristellä eteenpäin, mutta ihan pelkkää hömppääkään ei jaksa liian pitkään putkeen. Esimerkiksi Hart of Dixie on hurmaava sarja, mutta ei sitä pikkukaupungin herttaista hölmöilyä jaksa kymmentä jaksoa viikossa, eikä myöskään mikään HBO:n synkkä laatusarja sovellu liian tiheään katsottavaksi. Sopivasti aivot narikkaan heittävä ja mukaansatempaava juoni on parasta, mutta juoni ei myöskään saa olla niin raskas, että siitä menee sekaisin liiallisella katsomisella tai pitkällä tauolla.

Video: Castle season 1 trailer

Televisiomaailmassa on olemassa käsite ’procedural drama’, joka tarkoittaa proseduraalista draamaa eli sellaista, jossa käsitellään jotain lakiin tai rikoksiin liittyvää tapausta, joka ratkaistaan aina kätevästi jakson lopussa. Joka viikko on uusi tapaus, jota käsitellään samalla tavalla, ja näiden pienempien juonitarinoiden taustalla juoksevat hitaasti hölkäten myös päähenkilöiden omat tarinat.

Olen jo pitkään ollut tällaisten sarjojen fani, sillä muut sarjat menevät niin kamalan hurjaa vauhtia eteenpäin, että siinä menee ihan pää pyörälle ja helposti maku hyvästäkin sarjasta. Proseduraalisissa poliisi- ja lakisarjoissa juostaan kovaa vauhtia pahisten perässä mutta ne hahmot, joista katsoja välittää, saavat ottaa aikansa omassa elämässään.

Castle season 2 cast promo.jpg

Ikisuosikeissani on monta proseduraalista sarjaa, kuten Bones ja Criminal Minds, ja uudemmista suosikkisarjoista voisin mainita uudestaan mainion Scorpion:in ja nyt tuoreimpana juurikin Castle:n. Nämä sarjat eivät ikinä voita palkintoja, vaikka niillä on monesti todella vankka fanijoukko.

Proseduraaliset draamat nähdään usein amerikkalaisilla yleiskanavilla eli niillä kansallisilla kanavilla, jotka näkyvät ilmaiseksi ilman kaapelisopimuksia. Proseduraalisen draaman suuri plussa massakanaville on sen helppous: jakson voi katsoa ja siitä nauttia, vaikka edellisiä jaksoja ei olisi nähnyt. Menestystä kopiodaan ja katsojia koukutetaan samantyylisiin sarjoihin myös tekemällä sarjasta franchisen: NCISLaw & OrderChicago ja CSI ovat kaikki useamman sarjan kokonaisuuksia. Kanavista varsinkin CBS ja NBC ovat kunnostautuneet tällä saralla viime vuosikymmenen aikana.

Castle on humoristinen ja sopivan vakava, ja pääparin kemia on hyvin samankaltainen kuin Bones:issakin. Suosittelen.

 

Katsotko sinä proseduraalisia rikossarjoja?

 

 

 

 

 

Kuvat: ABC.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *