One Season Wonders: GCB (Good Christian Bitches)
GCB onnistui nostattamaan myrskyn jo sarjan kehitysvaiheessa, ja tämä kohu kantoi pitkälle sarjan ensiesityksiin saakka. Sarjan nimenä oleva akronyymi muodostui alunperin sanoista ”Good Christian Bitches”, mutta niin moni kristillinen järjestö nosti metelin sarjan nimestä (ja itse sarjasta), että tuotantoyhtiön ABC:n oli pakko vaihtaa nimeä. Sarjan akronyymi vaihtui ”Good Christian Belles” -nimiseksi, mikä sai pahimmat kiihkoilijat rauhoittumaan edes hetkeksi. Ovelasti sarjan oikeana nimenä säilytettiin GCB, joten jokainen sai kääntää akronyymiin parhaaksi katsomallaan tavalla!
Mielenkiintoista on, että sarjan pahimmat kristilliset vastustajat nostivat suuremman metelin sarjan nimestä kuin itse sarjan aiheesta. Sarja kuvaa teksasilaista rikasta lähiöyhteisöä, jossa kristillisyys on se näkyvin hyve, mutta jossa juoruilu, keinottelu ja selkäänpuukottaminen on kaikkien varsinainen harrastus. Tähän yhteisöön palaa Amanda, joka oli varsinainen queen bee ja bitch of the highest ranking high schoolissa, mutta joka on aikuisiällään muuttunut normaalin mukavaksi ihmiseksi. Amanda kohtaa vihamieliset koulukiusaamansa naiset palatessaan äitinsä hoteisiin miehensä kuoleman jälkeen, ja hänen on vaikea ymmärtää olleensa that girl. Amanda alkaa kuitenkin pikkuhiljaa rakentaa elämäänsä, ja yhteisön naiset tekevät kaikkensa pilatakseen tämän. Kaiken tämän nämä women scorned tekevät käyttäen harrasta kristinuskoaan kaiken peittona ja oikeutuksena. Amandan ensimmäinen nöyryytys tapahtuu juurikin kirkossa koko yhteisön silmien edessä. Sarjan kristilliset vastustajat eivät nimenomaan pitäneet kristillisten naisten esittämisestä as conniving bitches, mutta heidän vastustuksensa lieveni huomattavasti kun sarjan akronyymi muutettiin. Aika teennäistä sinänsä, että sarjan päähenkilöt eivät sitten kai olekaan niin pahoja kun heistä ei voi käyttää nimitystä good Christian bitches.
Keskivertokatsojan kannalta sarjan perusidea muka-hartaista naisista rikkaan lähiön valtataistelussa on aivan mahtava! Kirkon piirit ovat luonnollinen paikka näille naisille määrätä, vaikka ovathan he myös suurin osa kotirouvia, ja juuri kirkon piirissä he käyttävät valtaansa yhteisön suhteen. Heidän toiminnassaan näkyy se ulottuvuus, mikä uskonnolla on amerikkalaisessa yhteiskunnassa, ja se armottomuus, millä uskontoa käytetään (teko-)syynä kaikelle mahdolliselle. Amanda ei suinkaan itsekään ole täysin puhdas pulmunen, vaikka onkin järkeistynyt teinivuosiensa jälkeen, sillä hän lähtee valtataisteluun mukaan pienen vastaanpyristelyn jälkeen. Erona Amandan ja muiden naisten toiminnassa on se, että Amanda ei käytä kristinuskoaan tai sen uskonnon harjoittamista tekojensa julkisivuna.
GCB ei kiehtovasta perusideastaan huolimatta saanut tulta alleen tarpeeksi, vaan se lopetettiin yhden puolikkaan kauden jälkeen. Vaikka tällaiselle valveutuneelle keskivertoeurooppalaiselle katsojalle sarja osui ja upposi, täytyy muistaa, että kristinusko on todella iso osa amerikkalaista yhteiskuntaa. Vaikka Yhdysvalloissakin modernimmat ihmiset ajavat uskonnon eriyttämistä valtiosta ja kaikesta muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta, on se yhtä suuri osa keskivertojenkin elämää kuin miltä se näyttääkin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Sarjan vastustajien ärhäkkä vastalausekampanja, vaikkakin osuva myös sarjan positiiviseen mainostukseen, teki varmasti paljon hallaa ”I love God and America” -tyylisille massakatsojille. GCB:tähän esitettiin yhdellä kansallisista kanavista (ABC), jolloin massoja pitää pystyä miellyttämään. Tämä viihdemaailman totuus on yhtä armoton kuin naisten juonittelu tässä sarjassa.
Vaikka kuvailuni naisten toiminnan armottomuudesta saa sarjan kuulostamaan rankalta draamalta, on GCB mukava sekoitus draamaa, komediaa ja saippuasarjaa. Sarjan ensimmäisen ja ainoan kauden edetessä, Amanda lähentyy useammankin entisen koulukaverinsa kanssa, ja loppua kohti naisista löytyykin jopa jonkinlaista vastentahtoista yhteishenkeä ja ystävyyttä. Tämä dramedy on myös täynnä ihan älyttömän kivoja vaatteita, eikä kukaan näyttelijöistäkään ole varsinaisesti epämiellyttävää katseltavaa. Pidän suuresti myös tavasta, jolla amerikkalaisia sterotypioita käsitellään sekä positiivisesti että negatiivisesti. Sarja on yksinkertaisesti hauska ja viihdyttävä.
Minunkaltaisen sarjabongailijan tunnistushammasta ei enää kolota ihan vain sarjan ensimmäisen jakson katsottua, sillä sarjassa vilisee paljonkin tuttuja naamoja. Pääosan esittäjä Amandaa näyttelee Leslie Bibb, joka on tuttu sekä vuosituhannen vaihteen Popular -sarjasta että Teho-osastosta. Amandan päävihamiestä Carlenea esittää Broadway-tähti Kristin Chenoweth, joka on vieraillut useamman kerran Gleessä elähtäneenä entisenä gleetähtenä. Itselleni se suurin yllätys näyttelijän aiemman tunnetuimman roolityön ja tämän sarjan hahmon suhteen oli Carlenen Ripp-aviomiestä näyttelevä David James Elliott, joka on J.A.G. -sarjan pääosanäyttelijä! Meinasin lentää pyllylleni kun nauroin hänet sarjassa nähtyäni. Vaikka hänen hahmonsa ei olekaan kummelihauska, on siinä niin paljon eroa J.A.G.in suhteen, että viihdyttävyys on taattua.
Katsoin kaikki sarjan 10 jaksoa niiden ilmestyessä keväällä 2012, ja kovasti olisin halunnut sarjalle jatkoa. GCB on ihanan rento, aivot narikkaan -tyylinen sarja, jota olisi mielellään katsonut enemmänkin. Tätä ikävä kyllä on pahimmillaan niin suuresti (ja kliseisesti) rakastamani tv-sarjojen maailma: hyväkin sarja lopetetaan armotta, jos miljoonia katsojia ei vain ole markkinointi- ja mainosihmisten mielestä tarpeeksi. Olenkin nykyään hillinnyt uusiin sarjoihin koukuttumista, sillä välillä pettymys on aika rankka. En ole tehnyt tätä hirveän tietoisesti, mutta alkuinnosta huolimatta en ole tänä syksynä aloittanut yhtään tämän syksyn uutuuden seuraamista.
Mahtavuudestaan huolimatta ja lyhyydestään todennäköisesti johtuen GCB ei ole saatavilla millään näistä normaalin helpoista (ja laillisista) tavoista. Suomen tai Jenkkien Netflixissä sitä ei ole, enkä ainakaan vielä ole bongannut sarjaa Suomen televisiosta. Sääli, sillä suomalaisyleisöön tämä jenkkien tekopyhyydellä leikittelevä sarja uppoaisi varmasti hyvin. Tästä tulee hiukan mieleen Täydelliset naiset, joka sekin oli suuri menestys Suomessa (mutta myös Jenkeissä, toisin kuin GCB). Miksi ei kaikki sarjat voi menestyä ja saada rajattomasti katsojia? Oi, elämän vääryys!
[kaikki kuvat ABC]