Loma on loppu. Kesä on ohi. Koitti paluu arkeen. Vaikka lämpimiä kelejä voi teknisesti olla vielä tulossa, ja perinteinen intiaanikesä on hyvinkin mahdollista, on kesä minun mielestäni ohi. Yllättävästi myös säätila on samaa mieltä, sillä tänään, ensimmäisenä loman jälkeisenä työpäivänä katselimme, kun sade piiskasi ikkunoita ja ukkonen jyrähteli aivan kohdallamme. Minulle myös koulujen alkaminen on aina tarkoittanut kesän loppua, vaikka sain opintoni valmiiksi jo pari vuotta sitten, ja tänä vuonna olen elänyt vahvasti koulun alkua uudelleen, sillä pikkuveljeni aloitti lukion. Olen täysin valmis sateisen ja kolean syksyn saapumiseen, joten nyt teen pienen katsauksen tähän menneeseen kesään ja sen tapahtumiin erilaisten väittämien kautta!

1. Tänä kesänä otan kaiken irti Turusta kesäkaupunkina

”Ehkä tämä on se kesä, jolloin terästäydyn ja otan tästä ihanasta kotikaupungistani kaiken irti. [who am I kidding; kesäloman istun kuitenkin kotona, sisällä]” minä, 18.5.2014

Ei mennyt tämä vielä tänäkään vuonna putkeen! Tämä kymmenes kesäni kaupungissa näki kyllä jokusen jokirantahengailun (1 kpl), muutaman museokäynnin (1 kpl), pari parisuhdekävelyä (1 kpl) ja seitin ohuet pikkukännit terassilla (no, näitä oli muutama ja sisätiloissa), mutta nämäkin toteutuivat lähinnä muiden avustuksella. En käynyt tänäkään vuonna Ruisrockissa tai DBTL:ssä, kokeilematta jäi Gangut Regatta sekä Jokke Jokijuna veljensä Jakke Jokilautan kanssa; Ruissalossakin kävin vain juhannuksena, kun oli kylmä. Torilla kävin vain kerran, puistossakin istuin vain kerran, enkä kertaakaan eksynyt coolin hipahtavalla tavalla Prosecco-pullon tyhjennettyäni kavereiden kanssa Dynamon hikiselle tanssilattialle laulamaan kuorossa ”Creep”-kappaletta.

Ja, kyllä: suurimman osan kesälomasta istuin kotona, sisällä. Tästä syytän tosin hellettä, joka lamauttavuudellaan olisi varmasti kruunannut jonkun toisen ihmisen loman, mutta minua se vain ahdisti.

2. Tänä kesänä katson paljon sarjoja

”Kesälista: nämä sarjat katson kesän aikana alusta loppuun! […] Kesän aikana kirjoitan varmasti näistä molemmista sarjoista, todennäköisesti aikamoisella hehkutuksella, joten ennakkovaroitus on annettu.” minä, 20.5.2014

Lilyssä keväällä ahkerasti pyörineen kesälistavimman innoittamana tein minäkin listani sarjoista, jotka aion katsoa kesän aikana alusta loppuun lukemattomien hyvin syiden takia. Tuossa postauksessa tekemäni perustelut Friday Night Lights:in ja Kylmän ringin mahtavuudesta pätevät edelleen, mutta en siltikään katsonut kummastakaan sarjasta edes sitä ensimmäistä jaksoa. Nii-in. Kuten usein sanon avokilleni: I talk a lot of shit. Aikomukseni olivat kyllä hyvät ja kunnialliset, mutta kun aika vaan karkasi jonnekin; todennäköisesti sinne samaan paikkaan, missä on rippikuvakansioni ja avokkini työpaikan kulkukortti (toinen ollut kadoksissa jo pienen ikuisuuden, toinen vasta päivän).

En saanut aikaiseksi lupaamiani sarjojani, mutta jotain kivaa ehdin kuitenkin katsoa. Otin True Blood:in esitystahdin kiinni, jotta pystyn nyt seuraamaan huikean jännittävää viimeistä tuotantokautta ajan tasalla, ja enää onkin vain yksi ainokainen jakso jäljellä! Aloitin katsomaan tuolla sivupalkin seuraamissani sarjoissa jo alusta asti majaillutta Drop Dead Diva -sarjaa, jota en ollut ikinä katsonut ensimmäisen kauden puoltaväliä pidemmälle, mutta joka aina aika ajoin kolkutteli muistin hassuissa sopukoissa. Olen jo kolmannella kaudella, ja kammoan jo valmiiksi sitä hetkeä, kun Netflixin neljä kautta ei enää riitä, ja joudun alkaa muiden sarjafanien kanssa odottaa lisäkausia palveluun. Löysin myös viime viikolla täysin vahingossa kenties kelvollisen komediasuosikin: 30 Rock. Hyvin vahvasti draamapainotteisen HBO Nordicin valikoimasta bongaamani sarjan kohdalla pysähdyin kerrankin kohauttamaan olkaani ja toteamaan ’well, why not’. Jo vuosia vieroksumani sarja on ensimmäisen viiden jakson aikana onnistunut koukuttamaan minut jo jollakin oudolla tavalla, ja nauroinpa jopa kerran yksin ääneen! Varoituksen sanana voin todeta, että tulen varmasti jatkossakin uhoamaan tiettyjen sarjojen katsomisesta, mutta harvemmin pystyn näissä pitämään sanani; hölöttäjä kun olen.

3. Tänä kesänä olen onnellinen

”Haluaisin jakaa tätä kaikkea kivaa teidän kanssanne, ja sen takia yritänkin mahdollisimman hyvin ottaa teidät omalla tavallani mukaan!” minä, 1.6.2014

”Monta kertaa päivässä jompikumpi meistä pysähtyy fiilistelemään sormustaan ja kiinnittää toisenkin osapuolen huomion, ja yhtäkkiä taas hymyilemme kahdestaan onnellista riemuidioottihymyä.” minä, 1.8.2014

Kaikista suunnitelmien peruuntumisista ja toteutumattomista toiveista huolimatta tämä on ollut paras kesä ikinä! Minulle on tapahtunut ihan mielettömiä asioita sekä blogin saralla että yksityiselämässä, eikä onnellisuutta ole suinkaan vähentänyt ihana perhe ja ystävät. Olen edelleenkin mielelläni omissa oloissani, vaikka harmittelenkin välillä sosiaalisen elämäni vähyyttä, ja tänä kesänä olen kaikesta huolimatta juhlinut myös ihanasti ystävien ja kavereiden kera.

Tästä on hyvä lähteä jännittävään vuoteen, joka huipentuu ensi syksynä juhlittaviin häihimme. Pinch me now! 🙂

Miten teidän kesänne sujui? Olettehan tekin onnellisia? 🙂

kaikki kuvat: @mariavarietyshow