Pala arkea: polttareita ja kesähelteitä
Viikonloppu oli tapahtumarikas ja erittäin mukava, vaikka yleensä vihaankin liian täyteen ahdettuja viikonloppuja. Viikonlopun tukikohtana oli vanhempieni koti, johon matkasimme avokin kanssa perjantaina heti töiden jälkeen. Vaikka en normaalisti havittele festareille, oli perjantaina sen verran hyvä ilma, että ihan hiukkasen vain söi naista istua autossa ruuhkassa Loimaan kohdilla, kun meidän työkaveriporukan WhatsApp-ryhmään tulvi viestejä valmistautumassa Ruisrockiin, matkalla Ruisrockiin ja Ruisrockista. Toisaalta oli ihan sellainen olo kuin olisi itsekin hauskanpidossa mukana, kun selaili sekä kavereiden viestejä että Instagramin #ruisrock-saldoa. Meidän matka sujui kaiken kaikkiaan rattoisasti uuden auton ilmastoinnista nauttien. Avokin soittolista uppoaa minulle päivä päivältä paremmin, ja loput menevät sujuvasti toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Välillä kyllä ujutin mukaan tämänhetkistä suosikkiani Sabatonia, mikä toki sai avokkini myhäilemään ’the education is complete’ -tyyliin.
Tämän postauksen kuvitus liittyy lauantain ohjelmaan, eli juhlin tuolloin hyvän ystäväni polttareita Tampereella. Päivä alkoi rattoisasti Pyynikin näkötornilta ja kulki vain ajoittain yskien burleskitunnin kautta jalkahoitoon ja meikkiopastukseen päättyen rentoiluun keskellä metsää sijaitsevalla mökillä. Polttariporukka koostui suurimmaksi osaksi lukioaikaisesta kaveriporukastani muutamalla mukavalla uudella tuttavuudella höystettynä, joten nostalgiaa ja muisteloita oli ohjelmassa jo ihan ilman erillisiä siihen suunniteltuja ohjelmanumeroita. Näissä polttareissa tuleva morsian ei onneksi soitellut exälleen kesken illan, kuten Lorelai juhliessaan omia polttareitaan Gilmore Girls:in kakkoskaudella. Meidän päivä ja ilta oli myös onneksi hyvin suunniteltu etukäteen, toisin kuin Emilyn ex tempore -polttarit viitoskaudella. Meidän tuleva rouva oli kovasti mielissään koko päivästä ja varsinkin siitä isosta porukasta, joka paikalle saapui häntä juhlistamaan. Puhuttavaa saimme juhlissa myös porukkamme seuraavan morsiamen hääsuunnitelmista, ja minua itseäni alkoi entistä enemmän mietityttämään omat kolmikymppiset, joissa haluaisin fiilistellä nimenomaan lukioaikaisten kavereideni kanssa. Olin pitkään porukan laitamilla, kun en useampaan vuoteen käynyt yhteisissä tapahtumissa, mutta nyt on niin ihanaa olla taas menossa mukana; kyllä ystäviä kannattaa arvostaa, jos on sellaisia onnistunut löytämään.
Sunnuntaina vanhempieni luona juhlistimme isoveljeni avovaimon kolmikymppisiä rennosti grillailemalla, sillä sankari oli bilettämisen hoitanut jo edellisenä viikonloppuna Himoksen Iskelmä-festivaaleilla. Ruokaa oli paljon, ja se oli hyvää, joten Turkuun päin lähdimme mahat ratkeamispisteissä. Onnellisesti auton takapenkillä oli myös isin pesemä keittiön matto ja äitin lahjoittamat persiljat!
Televisiosarjapuolella puran perinteistä kesäurakkaa pala kerrallaan. Yleensähän varaan useammankin sarjan ns. kiinni katsomisen kesäaikaan, jolloin useimmat sarjat ovat tauolla. Tähän mennessä olen ottanut kiinni jo ainakin sarjat Nashville, Reign, 2 Broke Girls ja The Big Bang Theory. Myös Game of Thrones tuli katsottua alkukesän aikana, ja sain tänään juuri katsottua True Blood:in kuudennen kauden, jotta pääsen käsiksi jo nyt kolmella jaksolla paljon otsikoita aiheuttaneeseen seitsemänteen kauteen. Kesäsarjana seuraan esimerkiksi The Bachelorette:a, ja eilen sain katsottua loppuun vihdoinkin Orange Is the New Black:in toisen kauden. Polttareissa muiden saunoessa ehdin testata Yle Areenasta viime viikolla esittelemäni Cuckoo-komedian: erittäin vahvaa potentiaalia!
Kesähelteet eivät onneksi rajoita minun blogini postaustahtia, vaikka lukijat saattavatkin olla kirjaimellisesti pihalla! Mitä enemmän pihalla on lämpöä ja aurinkoa, sitä varmemmin minut löytää kotoa nököttämästä. Täällä on kaksikin tuuletinta ja minulle niin rakkaat tv-sarjat. Ja avokki, se on kans tosi kiva!