Pretty Little Liars: why you so bad?
Pretty Little Liars on ihan mahtava sarja! Se on täydellinen sekoitus saippuasarjaa, teini-iän hankaluuksia high schoolissa, kauniita ihmisiä, ihania vaatteita, hassua draamaa ja ihania näyttelijöitä. Mutta. Jostain käsittämättömästä syystä minulla on aina hankaluuksia saada oikeasti aikaiseksi katsottua PLLn jaksoja!
Minulla on Facebookissa Pretty Little Liarsin virallinen sivusto newsfeedissäni, joten olen ajoittaisesta katsomattomuudestani huolimatta kohtuullisen hyvin perillä suurimmista juonenkäänteistä (A is revealed! another A is revealed! wait, who is A? how many ”As” are there???). Sarja on saanut palkintojakin heidän tavasta käyttää sosiaalista mediaa erittäin hyvin sarjan hypetyksen nostattamiseksi, ja loogistahan se on, sillä sarjan kohderyhmä on juurikin älypuhelinpakkomielteistään tunnetut teini-ikäiset. Puhelimet on sarjassakin suuressa osassa, koska viestit A:lta piinaavat neljää pääosan tyttöä jatkuvasti.
Pääosanelikosta tykkään paljon! Heidät on kehitetty hyvin tarpeeksi erilaisiksi mutta tarpeeksi samanlaisiksi, jotta heidän ystävyytensä (joka hipoo frenemy-rajaa hämmästyttävän säännöllisesti) on uskottavaa. Sarjan alussa haasteenahan oli tyttöjen ystävyyden uusi ryhmittyminen, sillä ryhmän keskipisteenä aikaisemmin ollut Alison ei enää ollut paikalla pitämässä ryhmää kasassa (tai, no olihan hän edelleen omalla tavallaan). Sarjassahan on alusta asti käytetty paljon hyväksi flashbackejä, joissa nähdään päähenkilöiden luonteet Alisonin vielä johtaessa ryhmää rautaisin ottein. Olen aina tykännyt flashbackeistä kuin hullu puurosta sekä tv-sarjoissa että elokuvissa, joten Pretty Little Liars vetää puoleensa senkin takia.
Sarjaa esitetään Jenkeissä ABC Family -kanavalla (Disneyn affiliate) kesäkaudella (kesäkuusta alkaen puoli kautta) ja talvikaudella (tammikuusta alkaen toiset puoli kautta), ja näistä puolikkaista kausista käytetäänkin A- ja B-nimityksiä (esim. kausi 2A). PLL käyttää nerokkaasti hyväkseen aikoja, jolloin yleensä kaikki muut suuret sarjat ovat tauoilla, eikä aluksi kukaan tämän syyn takia uskonutkaan, että PLL voisi pärjätä esityspaikallaan. Sarjasta tulee säännöllisesti myös kesä- ja talvikauden välissä Halloween-aiheinen jakso, jonka sijoittuminen sarjan aikajanaan vaihtelee. Nerokkaasti tällä tavoin sarja pidetään fanien mielessä myös kausien välillä.
Pretty Little Liars sai myös spin-off -sarjan, joka alkoi Jenkeissä tällä viikolla. Ravenswood ei varsinaisesti jatka emosarjan tarinaa, vaan se on ihan oma mysteerinsä (kirjaimellisesti). Jotta sarjasta saatiin PLL-faneille tarpeeksi mielenkiintoinen, piti Ravenswoodiin tuoda joku emosarjan hahmo, ja tämä osa lankesi Calebia näyttelevälle Tyler Blackburnille. [seriously, jos tämä tyyppi olisi ollut tv-ruudussani teini-ikäni aikana, olisin todennäköisesti kehittänyt häneen hyvinkin unhealthy obsessionin; eikös olekin vähän kuin Jared Leto My So-Called Lifessa?]
Jossain vaiheessa otan itseäni niskasta kiinni ja katson puuttuvat PLL-jaksot. Ihan oikeasti katson. Sitten joskus. [miksi joskus lempparisarjoja ei tee mieli katsoa?]