Olematonta säätöä

Mietin aina onko mulla ollu kenenkään kanssa koskaan säätöä. Ehkä mä oon joskus kavereille kerskunu, että: ”Mullapa on nyt semmosta juttua ton ja ton kanssa” ja iskeny vähä silmää sekä ajatellu, että nyt noi on niin kateellisia mulle että oksat pois.

Tai sitten oon aina vaan ollu väärässä. Oon kuvitellu ihan liikaa ’meistä’ ja niistä jutuista. Ihan niinku nyt vähä aikaa sitten.

Me juteltiin yleensä tosi harvoin ja sillon kun juteltiin, puhuttiin jostain toisesta. Esim. mun kavereista tai perheestä. Meillä ei koskaan ollut mitään omaa juttua. Me puhuttiin toisista, ei ’meistä’. Oltiin vaan tuttuja ja ehkä vähän jonkilaisia kavereita.

Mut yks päivä sattu toisin. Olin tylsistynyt ja heitin läpällä kaikkee randomia kaikille ketä satuin näkemään. Sit se vastas jotain tosi jännää. Tuntu ku se ois muuttunu erilaiseks mieheks. Mutta ei, se ei ollu muuttunu. Mä en vaan ollu tuntenu sitä niin hyvin mitä olin olettanu. Tää mies nimittäin on ehkä ihanimpia mitä oon koskaan tavannu. Mä en ikinä voinu uskoo, että ees tutustuisin sellaseen ihmiseen. Meidän jutut alko skulaa ton kaiken jälkeen. Kelatkaa? Heitin läpällä jotain ihan randomia ja sit jotain tapahtu. Se oli niin uskomaton tunne, että en pysy nahoissani kun ees ajattelen sitä. WOW!

Nyt tuosta tapahtumasta on ehkä viikko, vaikka se tuntuu muutamalta päivältä. Mitä enemmän tutustun siihen tyyppiin, sitä enemmän oon sulaa vahaa sen eessä. Pitkään mä oikeesti kuvittelin, että ’meillä’ olis jotain säätöö tai jotain. Mut mitä mä ny näin, että se ’tapailee’ muita naisia, niin olin väärässä…

Tänään kuitenkin oli ihan toisin asiat. Sain ikäänkuin vahvistuksen siitä, että meillä on sitä jotain juttua, mistä aina kerskuin kavereille. Nyt voisin kerskua, mutta tokkopa tuota tahdo. Tää tunne on niin mahtava, että en halua jakaa sitä kenenkään muun kun tän kyseisen tyypin kanssa. Vaikkakaan en ko. tyypin tunteista niinkään selvää usein saakaan, osaa se aina yllättää. Se vannoo kaikkee ja pitää sen. Niin romanttista. Taidan olla rakastunut.