Päättäisitkö ensi kesän vaateostoksistasi tänään?
Insproiduin tänään Fashion Finlandin (kannattaa muuten seurata, ks. alla!) artikkelista, jossa kerrottiin suomalaisesta brändistä, Noukista, joka haluaa valmistaa vaatteita vain kysynnän mukaan ja myy seuraavan kauden mallistoaan ennakkoon. Huikeaa vastuullisuutta!
Muodin syklit ovat lyhentyneet kausista halpamuodin vuoksi ”joka päivä uutta” -tyyppiseen ajatteluun, jossa vaatteita ostetaan viikonlopuksi, tiettyyn tilaisuuteen tai hetken mielijohteesta vielä lisää. Suurten ja miksei pienempienkin brändien varastot pullistelevat tuotteita, joita kukaan ei osta ehkä koskaan, ja jokainen suomalainen tuottaa 8+ kiloa tekstiilijätettä vuodessa (ei taida edes riittää).
Luulisi liikatuotannon ja siitä eroon pääsemisen olevan brändeillekin omantunnon taakka (ehkä idealistista) ja kuluerä, jolle haluttaisiin tehdä jotain. Materian tuhlaamiseen ei välttämättä suhtauduta kriittisesti kaikkialla maailmassa. Liikatuotannon väistämättömän seurauksen, ylijäämävarastojen ja asiakaspalautusten, hävittäminen polttamalla tai kaatopaikalle on vielä EU:ssakin sallittua. Suomessa kaikenlainen hävikin säästö on ollut huudossa jo kauan ennen kuin vastuullisuus alkoi puhuttaa yleisemmin. Ajatella vaikka, miten kauan esim. tehtaanmyymälät ja B-laatuisten tuotteiden myynti ovat olleet Suomessa ihan arkipäiväinen ilmiö! Itse muistan monet visiitit Nanson ja Suomen Trikoon tehtaanmyymälään jo 80-luvulla mammani kanssa.
Tottakai vaate on aina mielihyvän lähde enkä haluakaan ehdottaa, että vaateostoksista pitäisi tulla ainoastaan kausiin liittyviä käytännön pakkopullia. Ennakointi on kuitenkin mielestäni aivan mahdollista ja omiaan vähentämään tekstiilijätteen määrää ja valmistuksen ympäristökuormitusta. Jos minun pitäisi nyt ensilumen sataessa päättää, mitä ostaisin ensi kesäksi, muistaisin kyllä mitä kaapista löytyy tällä hetkellä ja mitä sinne ehkä tarvittaisiin lisää (toim. huom. todennäköisesti ei mitään..). Jos seuraavan talven neuleet tai uusi talvitakki pitäisi tilata kesällä, uskoisin kyllä pystyväni niistä päättämään. Vaikkei se sillä hetkellä sattuisi huvittamaan, tekisin mielelläni siten, jos se säästäisi turhien tuotteiden valmistuksen.
Tällainen toimintatapa opettaisi myös siihen, että jokaisen vaatehankinnan pitäisi olla tarkkaan harkittu – jos voisimme ensin opetella pois huviksemme ja aina uuden ostamisesta. Trendien seuraaminen on tietysti asia erikseen; siitä ei saa ekologisesti kestävää mitenkään. Jokaisen vaatekappaleen pitäisi olla arvostettu, jopa siinä määrin, että sen hankintaa suunnitellaan erikseen ja ennakkoon. Ajattomat, ajatuksella hankitut vaatteet todennäköisesti myös kestävät käytössä pitempään kuin hetken mielihyvää tuottavat huti- ja hätäostokset.
Mielestäni on mahtavan arvoperusteinen, jopa radikaali veto ryhtyä tällaiseen, ja toivotan Noukille tässä paljon onnea. On myös virkistävä nähdä miten uudet arvot alkavat ottaa yli tämän perinteisen toimialan eetoksesta. Toki bisneksen pitää kannattaa, muttei hinnalla millä hyvänsä. Eipä se liikatuotantokaan hääviltä ansaintalogiikalta vaikuta.
Pioneerit eivät koskaan pääse helpolla, ja voikin olla, ettei tällainen toiminta lähde heti lentoon. Uskon silti edelleen, että vastuullisuusteot kasvattavat brändiuskollisuutta ja toisinpäin: vastuullisen imagon kolaukset vähentävät sitä. Kuluttajatottumusten kaltaiset laivat kääntyvät tuskallisen hitaasti, mutta haluan uskoa, että vallankumous on jo käynnissä.
Stay sustained <3
Emmi