Ennen oli paremmin

Varoitus: tämä postaus sisältää – kuten aina – lähinnä pohdintaa ja omia kokemuksia aiheesta, josta en ole löytänyt faktatietoa. Tänään pohdituttavat puuvillakankaat! Totesin nimittäin viime viikolla, että 15 vuotta käytössä olleet Marimekon pussilakanat ovat nyt tulleet tiensä päähän. 15 vuotta kuulostaa paljolta, ja moniin surkeisiin kankaisiin verrattuna se onkin sitä, mutta toisaalta taas ei.

Poistin taannoin käytöstä Finlaysonin lakanan, jossa on sukulaiseni kirjailemat nimikirjaimet kuten ennen vanhaan kuului tehdä. Tämä 70+-vuotias leidi on ollut kapioidenkoristeluiässä noin 60-luvulla, joten lakanalle tuli hyvää – ja siis todella hyvää kun edes väri ei ollut haalistunut juuri lainkaan – käyttöikää 50-60 vuotta.

Marimekon tapauksessa harmittaa paitsi se, että lakanat ovat olleet kalliit, myös se, ettei kyseistä kuviota ole enää saatavilla ainakaan siinä värissä. Tavallaan pidän tästä Marimekon filosofiasta tehdä tuote-eristä ainutlaatuisia, mutta sen nurja puoli on sitten se, ettei käyttöikänsä päähän tullutta tuotetta voi edes korvata uudella. Kiertotalouden hengessä annoin pussilakanat pois, jollekin joka pystyy hyödyntämään kangasta vielä johonkin.

Tässä yhteydessä on kuitenkin taas todettava, että köyhän ei kannata ostaa halpaa ja 15 vuotta on ihan kelpo elinikä tekstiilille. Veikkaan, että samassa ajassa Ikean tarjouslakanasettejä olisi kulunut kymmenisen kappaletta.

Mikä sitten selittäisi 15 vuotta ja 50 vuotta kestäneiden kankaiden eron? Onko puuvilla raaka-aineena vain heikentynyt heikentymistään eikä siitä ole mahdollista tehdä kestävämpää kangasta, vai onko kankaankudonnan taito vain kehnompaa kuin ennen? Voisin kuvitella, että 60-luvun Finlayson-tuotteet ovat peräti kankaita myöten kotimaisia; silloinhan meillä oli vielä tekstiiliteollisuutta, nykyään on pakko ostaa ulkomaista ja esim. Marimekko vain painaa kankaat Suomessa.

Moni varmasti muistaa 60-70-luvuilta myös uskomattoman kestäviä kotimaisia vaatteita, joita saattaa edelleen löytää vintage-kirppiksiltä tai isoäidin kaapista. Eikö siis suomalaisen veroisia kankaita vain ole enää/ulkomailta saatavilla vai onko vika itse raaka-aineessa?

Kysyin asiaan mielipidettä oman kylän ”pumpulitehtaalta” eli Finlaysonilta Twitterissä, mutta ihmeekseni en ole saanut vielä vastausta. Se olisi tosi mielenkiintoinen, sillä heillä tuota puuvillahistoriaa on kuitenkin 1800-luvun alusta saakka. Onko sulla, arvon lukijani, tästä parempaa tietoa?

Stay sustained <3

Emmi