Markettivaatteet – salakavalan vastuutonta?
K-ryhmä teetti hiljattain Marketmuoti 2020 -tutkimuksen, joka kertoo suomalaisten shoppailevan vaatteita ruokakaupoista halvan hinnan ja helppouden takia. Mun mielestä tämä oli aika yllätys, mutta ilmeisesti jopa 80% suomalaista ostaa vaatteita supermarketista ainakin joskus. Vain 6% ei voisi kuvitellakaan hankkivansa vaatteita marketista.
Vastaajista 60% pitää vaatteita sopivan hintaisina ja 54% helposti hankittavina. Itse olen aina halunnut eriyttää nämä asiat; ostan ruoat ja taloustavarat marketista, vaatteet keskustasta (nykyään tosin aniharvoin). Sitä paitsi, kun joskus olen yrittänyt löytää vaikkapa Citymarketista lapsille vaatteita, olen todennut, että valikoimat ovat nuivat ja hinnat korkeammat kuin H&M:lla, Lindexillä ja niin edelleen. Mutta 80% kansasta ostaa kuitenkin ainakin joskus joten ovatko markettivaatteet vastuullisia valintoja?
Markettien vaatevalikoimathan ovat juuri niin ekologisia kuin ketjuohjaus haluaa, ja nopealla tarkastelulla tutkimuksen teettäneen K-ryhmän vastuullisuustekeminen on ainakin yllättävän vaatimatonta. Iltalehden jutussa Marketmuoti-tutkimukseen liittyen K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Hannele Åberg toteaa, että ”Onhan markettimuoti vastuullisesti tuotettua, sillä tiedämme, missä tehtaissa ja missä oloissa sitä tuotetaan. Tehtaat ovat auditoituja, ja olemme aina kertoneet julkisesti tuotannosta”. Sosiaalinen vastuu on tärkeää, mutta on uskomatonta, ettei suurella kauppaketjulla,pörssiyhtiö K-ryhmällä ole tekstiilien suhteen juuri lainkaan ympäristöön liittyviä vastuullisuusvaatimuksia tai -tavoitteita. Onko meillä tässä hieman epäsuhtaa, että halpamuotiketjuja lyödään (kuten oikein onkin), ja unohdetaan tarkastella marketteja?
Tekstiileihin liittyviä sitoumuksia on Keskolla vain kaksi. Better Cotton Initiative -sitoumus on ihan kiva juttu, joskaan ei mikään sankarillinen ympäristöteko, mutta se koskee vain K-ryhmän omia merkkejä kuten Pirkka, Mywear ja Myhome. Eli entäs kaikki muu sitten? Toinen sitoumus on, ettei Kesko salli omamerkkisten farkkujensa hiekkapuhallusta, joka on haitallista tekstiilitehtaiden henkilöstölle. Jälleen: omamerkkisten ja tämä on lähinnä sosiaalista vastuuta. Tuntuu uskomattomalta, että tässä on tosiaankin kaikki! Etteivät tänä päivänä asiakkaat tai vaikkapa osakkeenomistajat vaadi Keskolta yhtään enempää. Kun vielä palataan siihen järisyttävään osuuteen marketista vaatteita ostavia suomalaisia, jää tässä touhussa ympäristöllä musta pekka käteen.
No, aina pitää olla myös hyvää sanottavaa. Marketeista voi nimittäin löytää myös helmiä, joita ei ole verkkokauppoja lukuun ottamatta muualla tarjolla. Alusvaate- ja sukkamerkkinä tunnettu Pierre Robert on hieman laajentanut tarjontaansa, ja sillä on laadukasta merinovillaa asustevalikoimassaan. Orkla-monialaketjuun kuuluvan Pierre Robertin myynti keskittyy ainakin Suomessa marketteihin. Nettikaupassa on enemmän valikoimaa, ja löytyypä pienellä kaivamisella myös harvinaisuus: täydellinen alihankkijoiden lista! Heidän käyttämänsä merinovilla on myös kaikki mulesing-vapaata eli lampaille ei ole näillä tiloilla tehty kivuliasta karvanpoistotoimenpidettä, jolla pidetään loiset pois niiden takapuolista.
Vastuullisuus on ja pitääkin olla ennen kaikkea tekoja, mutta sen pitäisi olla myös sanoja, jotta kuluttaja voi ohjata käyttäytymistään tiedon varassa. Pierre Robert on aika hissukseen vastuullisuutensa suhteen, vaikka aihetta kehuille olisi. Varmaan meille pohjoismaalaisille tyypillistä vaatimattomuutta – esim. jenkit pitävät aika paljon meteliä paljon vähäpätöisemmistä vastuullisuustoimista! K-ryhmä ei väitäkään, että sillä olisi tekstiilien suhteen ympäristötavoitteita. Tai sitten, JOS asia on niin, että vastuullisuuden puitteissa tehdään paljon enemmän kuin mitä vaikkapa nettisivujen vastuullisuusmateriaalissa kerrotaan, täytyy kehottaa panostamaan viestintään. Tämänhetkisillä eväillä täytyy todeta, että teen jatkossakin Citymarketissa vain ruokaostoksia.
Stay sustained <3
Emmi