Sain muutama viikko sitten harvinaisen tilaisuuden kuljeskella lauantaipäivänä Helsingin keskustassa kaikessa rauhassa. Viivähdettyäni kulttuurin ja hyvän kirjan parissa suuntasin ystäväni kanssa kohti Punavuorta, ja pistäydyimme hetken mielijohteesta kahteen kierrätysvaatteita myyvään liikkeeseen. En halua mainita niitä nimeltä, vaan käsitellä aihetta yleisellä tasolla. Ensinnäkin on todella ilahduttavaa, että käytettyjä vaatteita myydään muuallakin kuin netin sinänsä hyvillä markkinapaikoilla, jopa muiden liikkeiden kuten Stockan tiloissa. Netistä näkemättä ostaminen on kuitenkin aina sattumankauppaa, eikä hutiostos ole käytettynäkään ekoteko.

Olennaisinta tämän kiertotalousliiketoiminnan kehittymisessä on mielestäni kuitenkin valikoimien ja hintojen suhteuttaminen. Paraatipaikoilla keskellä Helsingin muodikkaimpia kortteleita sijaitsee esim. kaksi liikettä, joiden valikoimien voisi ehkä sijaintinsa perusteella kuvitella olevan astetta laadukkaampia kuin keskivertokirpparin. Mutta mitä rekeiltä löytyi? Vero Modaa, Vilaa, H&M:ää ja laadukkaampi merkkivaate sieltä täältä. Ei sekään mitään, on edullisemmankin muodin hyvä kiertää mahdollisimman pitkään, mutta ne hinnat…

Esimerkiksi Vilan bleiseriä myytiin hintaan 27 euroa, ja H&M:n paitapuseroa 9 eurolla. Vilan bleiserin on erittäin epätodennäköistä maksaa 40, ihan max. 50 euroa enempää uutena, joten en näkisi, että sen käytetty myyntiarvo olisi 27 euroa. Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä, että alunperin kalliinkin tuotteen käytettynä myyntihinta on (hyväkuntoisena) puolet tai jopa alle puolet ovh:sta. H&M:n puuvillapaitis on todennäköisesti maksanut 9,90-19,90, joten 9 euron myyntihinta käytetylle paidalle on minusta varsin suolainen. Ajattomalla, hyvistä materiaaleista tehdyllä laadulla voi pitää käytettynäkin hyvää hintaa, mutta pikamuodilla tällainen hinnoittelu ei vetele.

Saman ilmiön olen huomannut kaikissa näissä uusissa liikkeissä. Ymmärrän, että kivijalkakaupan on katettava kallis vuokransa, työntekijät ja muut kulut, mutta en usko, että kauppa käy näin hinnoitelluilla tuotteilla kummoisesti. Ehkä jonkinlaiset halvempien merkkien nippudiilit voisi olla ratkaisu siihen, että saisi enemmän tavaraa kiertämään ja uutta, toivottavasti laadukkaampaa myytävää tilalle. Laadukkaan tavaran myytäväksi saaminen on varmasti myös haasteellista, koska kuluttajat eivät ole vielä tottuneet näihin uusiin liiketoimintamalleihin, joissa syötteen pitäisi tulla heiltä itseltään. Tai sanotaan ”meiltä itseltämme” – en ole itsekään kunnostautunut tässä kiertoon laittamisessa niin paljon kuin voisin. Lasten vaatteet annan hyväntekeväisyyteen, mutta omiani en inventoi riittävän usein. Käytettyjen vaatteiden myymälät ovat meidän kuluttajien sinne tuomien tuotteiden armoilla, joten kaikkien kannattaa osallistua näihin talkoisiin.

Mitä sellaista Sinun kaapissasi on, joka on itsellesi tarpeeton, mutta josta olisi jollekin muulle iloa vielä vuosiksi tai vuosikymmeniksi? Ne kun saisi (kohtuullisella hinnalla) kiertämään, jokainen niistä säästäisi osaltaan luonnonvaroja (ja rahaa). Summa summarum: vastaus otsikon kysymykseen on ”Jatkoon” ilman muuta, pienin kehitysehdotuksin 🙂

Stay sustained <3

Emmi

Syksy saa ja Vaatekaapin mielessä siintävät nyt pitkät mekot, nilkkurit ja huivit. Tyypilliseen tapaani hoidin syysuutuuksien hankinnan suit sait ja kokonaan Torissa. Koska nilkkurit ja huivit löytyvät Vaatekaapista jo (ja en valehtele, on siellä pari pitempää mekkoakin, muttei liiaksi), etsin vain sopivia mekkoja. En itse asiassa edes etsinyt nimenomaan Marimekon mekkoja, mutta sattumalta löysin ”kietaisumekko” ja ”paitamekko” -hakusanoilla kaksi aivan ihastuttavaa Marimekkoa ja vieläpä mielestäni edullisesti.

Toinen oli syksyn toimistopäiviin uudenveroinen Sopiva-paitamekko kuosilla, jonka puna-oranssihtavan kuvion väritys ei ole sitten yhtään mun tyyliä, mutta jotenkin osui silmään pirteänä ja kauniina. Yleensä karsastan graafisia kuvioita päälläni, joten saa nähdä tuleeko sitä pidettyä. Toivottavasti tulee, ja ellei niin laitan kiertoon! Toinen, ehkä enemmän vapaa-ajan kietaisumallinen mekko, jonka mallia en tiedä, on mustavalkoista pallokuosia – ajaton klassikko. Syyspukeutumisen päivitys oli sitten siinä!

Olen kova marimekkofani nykyään joten olen näihin käytettyihin löytöihin tosi tyytyväinen. Kaikki heidän kuosinsa eivät miellytä, joten käytettyjen tuotteiden tarjontaa pitää seurata koko ajan sekä mm. Torissa että Facebookin Marimekko-kirppiksellä. Olen kalpea, vaaleatukkainen ja vähämeikkinen, en mikään näyttävä ihminen, joten jätän monet värit ja kuosit muille. Ehkä innostun olemaan jatkossa värikkäämpi..

Olen ollut innoissani paitsi Marimekon metamorfoosista ja kasvusta viime vuosina (naisjohtoisuus ilahduttaa myös!), myös uusista liiketoiminta- ja vastuullisuusmalleista kuten Preloved. Käytettyjen marimekkojen verkkokauppaan valikoidaan klassikoita 1960-luvulta 2000-luvulle. Kun konsepti lanseerattiin muutama viikko sitten, näin samana päivänä kaupassa joitain mekkoja, joiden kuvat olivat jääneet palveluun, mutta ne oli jo myyty loppuun. Tänään (24.8.)  kauppa oli täysin tyhjä.

Tämä on siis varmasti ollut Marimekollekin yllättävän suuri menestys! Kaupan kehitys on kuitenkin kiinni käyttäjistä eikä yrityksestä itsestään. Toivottavasti ihmiset ympäri maailman aktivoituvat kierrättämään marimekkonsa, sillä niille on tottavie kysyntää. Sitä ei tietenkään vähennä se nerokas ja vastuullisuutta lisäävä osa Marimekon liiketoimintalogiikkaa, että samaa mallia, samalla kuosilla, on aina saatavilla vain rajoitetun ajan eikä sen jälkeen ehkä enää koskaan.

Vintage-helmiä odotellessa voin kuitenkin vakuuttaa, että myös hovihankkijani Tori.fi tarjoaa tälläkin hetkellä suuren valikoiman näitä suomalaisklassikoita.

Marimekon Preloved: https://www.marimekko.com/fi_fi/vaatteet/pre-loved