Pieniä hermoromahduksia

Raskaus jatkaa edelleen oireetonta oloaan. Viime viikonloppuna sain jopa pienen hermoromahduksen, sillä epäusko valtasi mieleni ja huomasin miettiväni, ettei tämä oireettomuus ole enää normaalia. Kaivoin kotidopplerin esiin ja kappas – yhden yhden ääntä en kuuluviin saanut. Aiemmissa raskauksissa angelsounds on yllättänyt iloisesti jo muutamaa raskausviikkoa aiemmin – nyt dopplerista kuului pelkkiä suhahduksia, oma syke ja epämääräistä kohinaa. Vaan ei omani lisäksi toista sykettä. Kaivoin esiin youtuben ja yritin selvitellä parhaani mukaan, mistä sitä sykettä kannattikaan metsästää. (Luulin kyllä metsästäneeni kaikkialta!) Ja mitä vielä! Muutaman tunnin tauko ja sieltä, aivan matalalta kuuluu pieni pum-pum-pum.

Eletään muutoinkin jännittäviä viikkoja. Nyt on rv 11+4, ja vielä viikon verran olisi aikaa ensimmäiseen ultraan. Hieman jo helpottaa, kun sain kuitenkin sykkeen esiin.

Huomaan välillä miettiväni, miksi saatanassa olen tekemässä tätä. Olen syntynyt kaksilapsisen perheen nuoremmaksi lapseksi ja tuntuu, että kaikki ympärilläni ovat eläneet tai elävät kaksilapsisen perheen arkea. Mitenhän paljon se kolmas muuttaa kaikkea? Kolmas! En ole ikinä kuvitellut olevani kolmen lapsen äiti. Mitä jos tämä on virhe? A-p-u-a.