Hätäisesti ihan muusta

Oikeestihan mun piti kirjottaa pitkät pätkät imetyksen (melkein) lopettamisesta, mutta eräs henkilö on oppinut kiipeen vilauksessa sohvalle, nojatuolille ja pöydälle. Ei parane silmän välttää enemmän jaarittelun ajaks… kirjotan, jos erään henkilön nukkumaanmenon jälkeen ehdin ensin kirjottaa työn alla olevan esseen valmiiks (taputuksia, kaks sivua enää jäljellä ja palautuspäivä ei oo vielä mennyt! Huomenna! Mitä mä sanoin siitä motivaatiosta.) ja saan vielä päästä jotain järkevää irti. Tuskin saan.

Sitä odotellessa voin jakaa taas muutaman opiskeluhuomion, jotka huvitti ja ärsytti tänään.

– Miten vakavoitua, kun luennoitsija kuulostaa Juhani Tammiselta?

– Massaluennolla tauon jälkeen (vielä puolityhjässä salissa) vierelle norkoileva tyyppi, joka kertoo että ”tässä oli hei mun paikka, mä kävin vaan vessassa”. Onks tää lukioajan ehdoton paikkavaraus rantautunut jo muuallekin? Itsehän istuin ekan puoliskon rappusilla ja luonnollisesti kierrätin ajoissapaikalla-systeemiä.

– Kuka syö luentosalissa valkosipulilla kyllästettyjä ruissipsejä? Hei pliiiiiiiiiiide.

– Ja vaikka aamukasilta väsyttääkin raahautua opinahjoon, niin se Batteryn löyhkä, örps.

– Hellempää näpyttelyä läppäriin nuoret kun ootte kalkkiksen takana, epämääränen penkin tärinä ottaa hermoon.

– Kahvijonossa on sata ihmistä ja se kahvi loppuu MUN kohdalla! Whyyyyy??

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan opiskelu
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.