Kesätempoa

Lilyssä ja muissakin blogeissa on pyöriskellyt kesätempo-haaste, jossa vastaillaan kesäaiheisiin juttuihin. Koska vietän kesäpäivääni hiostavan pihan sijaan toiveikkasti tuulettimella varustetussa sisätilassa, kirjottelen ajankulukseni tämän. En tiedä mistä tää on alunperin lähtenyt, ite nappasin Katielta.

 

 

Päivän suunnitelma: Alunperin piti mennä Ahlmanille aamukahville ja viettää iltapäivä kotipihassa lastenaltaassa roiskien. Nopeen guuglauksen jälkeen totesin, ettei lehmäntuijotusmestassa kai ookaan varsinaista kahvilaa. Juotiin sitten kahvit kotona ja roudattiin altaaseen ämpärikaupalla vettä. Nyt M nukkuu päiväunia ja iltapäiväks ja illaks pitäs keksiä uus suunnitelma. Ehkä niitä lehmiä, uimarantaa tai muuta perinteistä. Päivän kiperänä kysymyksenä on keksiä tekemistä myös viikonlopulle: ollaan M:n kanssa pääosin kaksin, ja haluan kehitellä jotain viileääääää.

Lounaani tulee koostumaan: Eilen illalla piti grillata makkaraa ja sieniä, mut mentiinkin pizzalle. Todennäkösesti kohta siis syödään edellämainittuja, perunaa ja salaattia.

Viime yönä näin unta: Aamulla vielä muistin, mut en enää! Kiipeiltiin M:n kanssa jossain raunioilla.

Eilen tapahtui seuraavaa: Aamulla nukuin pitkään, sitten touhusin M:n kanssa, enimmäkseen taidettiin rakentaa palikoilla. Iltapäivällä käytiin siellä pizzalla ja sitten ööö, ainakin oltiin takapihalla seuraamassa nurmikon trimmausta ja, siis miksen mä muista mitä me eilen tehtiin? Ei mitään ihmeellistä, mut tuskin me koko päivää hiljaa paikallakaan istuttiin.

Päivän asu: Sininen kukkakuvioinen liehumekko, äidin Espanjan-tuliaisia.

Lempparibiisini juuri nyt: Emmää tiä nimiä :/ se yks tanssibiisi jossa laulaa matala miesääni, muistan just ja just sävelen.

Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: ”Uutta”, sen, että elämä olis/on paljon onnellisempaa kun keskittyy itseensä sen miettimisen sijaan, että mitähän mut ajattelee, mitä muut tekee, mitä muut musta miettii, millanen mun muiden mielestä pitäis olla ja niin edelleen.

Seuraavat pippalot, joihin olen menossa: Kummipojan 10v ja sitten mummun 80v. Lapsen juhlia vietetään vaan kerran, mummun tän vuoden synttäreistä nää on tokat kolmesta.

Juuri nyt minua ärsyttää: Että en oikeesti oo oppinut tota aiemmin mainittua. Jään aina siihen tiedostamisen asteelle.

Toisaalta haluan suositella: Rauhaa ja rakkautta.