Hämmentävä mahakaipuu

Nyt tapahtu jotain, jota en todellakaan odottanut kokevani. Ikävä raskausaikaan! Huh huh. Taidan lykätä tän vielä tunnekuohujen palaamisen piikkiin… Ei todellakaan oo vauvakuumetta, en siis halua uutta raskausmahaa. En myöskään haluais palata ajassa taaksepäin siihen, kun M ei vielä ollut syntynyt. Haluaisin vaan hetkeks sen pyöreen vatsan jonka sisällä on vauva! Raskausaika meni ihan hyvin, ja aika on nyt jo haalistanut reippaalla kädellä niitä pieniäkin vaivoja. Mielessä on enää melkeinpä vaan ne mukavat jutut. Vietin niin paljon aikaa sohvalla maaten, jalat ylhäällä seinää vasten, silmät kiinni, kädet vatsalla. Se ihana tunne kun odottaa, tuntuuko seuraavaks pieni töytäsy vai niin iso muljahdus, että maha tuntuu kääntyvän ympäri. Mahan silittelyä, katselua, tunnustelua. Äitiyspaidan pukeminen!

Raskausmahan kanssa tuli outojakin ajatuksia. Tuntu hassulta kun ite kulki pallona eteenpäin, ja muiden mahat oli ihan tasasia. Mun ajatus oli, että tuntuukohan muista tosi oudolta kun ne ei oo raskaana. Raskaushan kun oli mun elämässä se normitila. Tuntuuko niistä tyhjältä, kun ne on kropassaan yksin? Musta ei ollut koskaan tuntunut, mutta nyt kun maailmassa oli meneillään niinkin tärkee ajanjakso kun minun odotukseni, ehkä niistä nyt tuntuu. (Oman elämän keskipisteisyys korostu muutenkin vauvajutuissa: synnytyssairaalasta lähdettäessä tuntu tosi oudolta nähdä raskaana olevia naisia, miten joku vielä on raskaana, mähän oon jo synnyttänyt, kaikki on ohi, raskaana oleminen on niin over.)

Kehonkuvakaan ei ollut ihan kontrollissa. Vauvamaha vai lihavuus… onneks tää ei ihan koko aikaa pyörinyt mielessä, mut aina välillä mietin miltä maha näyttää. Vielä viimesilläkin viikoilla kulkiessa toivoin, että kunpa ihmiset tajuaa että mä oon raskaana ja tää on vauvamaha, eikä vaan aattele että onpa lihava tyttö.

38+0, vauvamaha vai kertynyttä elopainoo?

No niin joo, eli nyt siis noi kaikki ihanat ajatukset valtas mielen ja tuntu, että haluan taas tuollasen. Tästä kiitoksena näin seuraavana yönä unta, että tein positiivisen raskaustestin. Varmaan ensimmäistä kertaa vauva-/raskausaiheinen uni oli pelkkää Voi ei, voi ei, voi eitä.

Kiinteän pyöreä ja sileä maha, liikkeiden tuntu, odotus tulevasta.

Vaappuva kävely, jatkuva pissahätä, huoli kaikesta, kengät hädin tuskin jalkaan, ähisevä kyljenkääntö, kivuliaat potkut ja kääntymiset.

Jep, kehittyvä vauva ja tavallinen maha vei just voiton.