Liikaa horoi, liian vähän helmii chiksei

Sillon kun M oli ihan pieni, lauloin sille joka päivä lastenlauluja. En tosin muistanut kun muutaman, mutta silti Täti Monika, Pienen pieni veturi ja Tiku ja Taku tuli ihan luonnostaan. Nyt musta tuntuu että kaikki lastenlaulut on hävinnyt mun päästä, jostain syystä ainoo mitä edellämainittujen lisäks tulee aina mieleen on joku Mörrimöykyn kannon alla oleva pesä. Eipä se niin haittaa, ei mulla mitään hinkua oo tiettyjä lurituksia laulaa, harvempi lastenlaulu edes on epä-ärsyttävä.

Huonompi homma on vaan se, että kuten ihmiset yleensä, lauleskelen ääneen millon mitäkin päässä soivaa veisua. Ja kun kuitenkin hyppyyttää vauvaa sylissä, automaattisesti alkaa laulaan kujertelevasti ja heilutteleen vauvan käsiä tahdissa. Pitää miettiä, kuinka epäsopivaa ja missä vaiheessa todella epäsopivaa on laulaa lapselle mm. otsikossa mainittua Kapasiteettiyksikön Hei neidit -biisiä. Ja vaikka luultavasti M kyllä tykkää kun viihdytän sitä, niin siitä kiihdyttämisestä en niin tiedä. Joku roti mullakin on, ja vaikka M tietty onkin ”nothing like a girl you’ve ever seen before”, niin välillä päässä soivan biisin laulaminen on pakko muuttaa epäselväks muminaks.

Mut eiks baby oo vauva, sellaset on sit varmaan ihan ok joissa lauletaan babyista. Tai karkeista.

Joo missä niitä ipanapoja myydään. Hmm, tai kun noita linkkejä kattoo niin ylipäätään mitään hyvää musiikkia.