Yhtenä aamuna M konttaili takapihan puulaatotuksella. Pääsi reunalle asti ja matka tyssäs siihen. Vastaan tuli jotain uutta, vihreetä, käsissä pehmeetä ja piikikästä. Mitä nää on! Nurmikkoo piti taputella, repiä, silitellä, vähän laskee päätä maahan ja maistaakin. Tyttö ei liikahtanutkaan sen ääreltä pitkään aikaan. Miten ihmeellistä! Toisena päivänä syötiin pihassa. M:n syömisestä vaan ei tullut mitään, […]

Sanokaa ny etten mää oo ainoo, jolle edelleen tulee ”puutarhasta” ekana mieleen vaan Ilkka Kanerva. Vaikka oikeesti nyt(kin) on kyse siitä oikeesta puutarhasta, eli mun tapauksessa takapihasta. Mehän muutettiin joulukuussa, ja asunnossa on ihana takapiha. Sinne mahtuu ruokapöytä ja tuolit, pari arskatuolia, grilli, pikkuallas ja tilaa jää vielä vähän kääntyilläkin. Varsin sopivaa siis. Kuitenkaan ei […]

Paljon puhuttu asia vauvaelämässä on vuorovaikutus. Mun mielestä ihan överiasteellekin puhuttu. Tuhottoman monessa neuvolaoppaassa, kasvatuskirjassa, psykologian jutuissa ja ihan arkielämän tilanteessa todetaan, miten tärkeetä (varhainen) vuorovaikutus on lapselle, miten sitä toteutetaan ja mitä kaikkee kamalaa tapahtuu jos vuorovaikutusta ei oo. Useella ihmisellä ympärillä – ja kaiken höösäyksen keskellä siihen menee välillä sitten itekin – on […]

…ottaa lapsi ohjat omiin käsiinsä.   Ulos pitäis päästä…   Että ei muuta kun kengät jalkaan…   Ja menoks!   Kuinkahan pitkälle lenkille vajaa kymmenkuisen vois itekseen laittaa?

Lapset tarvitsee virikkeitä. Eli mahdollisimman paljon kuvaa, ääntä, värejä, kuvioita, liikettä, ihmisiä ja tekemistä ympärilleen. Näin kasvaa älyllinen, tarkkaavainen, omatoiminen ja sosiaalinen lapsi. No, kaikki tiedämme, ettei se ihan noin mee. Virikkeitä kyllä, mutta mun nähdäkseni myös hiljaisuutta, tekemättömyyttä ja tyhjää tilaa. Virikkeiden laadusta, määrästä ja etusijaisuudestakin kukin on omaa mieltänsä. Liekö tärkeempää taustalla soiva […]

Jahas, Seuratut-sivu jämähti taas. Hetken jo iloitsin, kun sinne tippu useempi uus juttu, mut nyt lehti näyttää vaan yhtä tai kahta uusinta näiltä parilta päivältä. Kurjaa. Satunnaiskokeiluilla useeltakin palstalta kuitenkin löytyy uusia kirjotuksia. Ja koska tuskin oon ainoo jolla se ei toimi, niin erityisen kurjaa on että nyt nää MUN postaukset saattaa jäädä joltain seuraajalta […]

Äitienpäivänä (toivomani koru Nomination-kahleeseen, ruusuja, kahvia ja vastapaistettua sämpylää kiitos) sivuttiin puheissa eri-ikäisiä äitejä. Omakohtaset kokemukset riitti, kun paikalla oli sekä 24- että 36-vuotiaana esikoisensa saaneet äidit. Ja minä siinä välissä. Omat ajatukset heräs siitä, kun tajusin täyttäväni ens vuonna 30. Mielessä oli perinteisesti sekä apua! että jeejee!, kun en oikein tiedä miten tuohon ikään […]

Joojoo, ymmärretään kyllä että tietokonehommat on joskus vähän mutkikkaita ja sellasta sattuu. Näin rivikäyttäjänä kuitenkin alko hiukan risoon kun blogialusta ei lähe käyntiin ja sitten kun lähtee, suuri osa jutuista ei toimi. Uudistuksista osa on varmaan hyviä, nyt ei tuu mieleen muuta kun se kommenteista tykkääminen. Jipii. En oo ehtinyt/jaksanut/kiinnostunut lukeen jokaista ”sorisorinäintäänyttoimiieikuneitoimikaanehkänyttoimiitaijoskus” -postausta joten […]

Kuten monet muutkin pariskunnat, myös me suunniteltiin viettävämme aikaa kaksin lapsen syntymän jälkeenkin. Muutenkin kun kotisohvalla, eli järjestetään niitä yhteisiä vapaailtoja. Ja kuten monet muutkin pariskunnat, me annettiin suunnitelman lipsua pois. Alkuun lähti niin kun pitikin, E:n synttärit osu sopivasti kuukauden päähän M:n syntymästä, ja ilolla lähdettiin kaksin ravintolaan. Sen jälkeen, öö, onkos niitä yhteisiä […]

Alkuun vielä vähän siitä unikoulusta. Edellisen yön riesojen jälkeen toissayö meni taas osittain ihan mukavasti. M nukahti alle vartissa ja nukku pari tuntia. Kahdeltatoista tutti, yhdeltä syöttö, kahdelta tutti, kolmelta syöttö ja sen jälkeen unta kahdeksaan. Jokaisen herätyksen jälkeen M nukahti kivuttomasti samantien, ja mukavaa on myös ton pisimman unipätkän ajottuminen aamuyöhön. Heräämisistä huolimatta on […]